Celal Akkaya herää mielellään varhain, jo ennen kuin aurinko nousee. Työtä on paljon, mutta sitä Celal tekee mielellään, vaikka on suomalaisittain ajateltuna jo eläkeiässä.

Celal Akkaya ei aio todennäköisesti eläkkeelle jäädäkään. Hänelle luomuviikunoiden viljely on elämäntapa, jossa koko perhe on mukana.

Celal Akkayan luomuviikunatarhat ovat Turkin Incealanissa, noin sadan kilometrin päässä suomalaisillekin tutusta Kusadasin lomakohteesta. Akkayan suku on Celalin mukaan aina kasvattanut viikunoita. Niistä saivat elantonsa myös hänen vanhempansa ja isovanhempansa. Oman viljelmänsä hän perusti vuonna 1967, kun sai perheensä avulla ostettua laakson rinteillä olevat maat.

Celalilla on kaksi poikaa, jotka ovat mukana tilan hoidossa. Lapsenlapsia ja jopa yksi lapsenlapsenlapsikin jo on. Pienimmät tykkäävät leikkiä viikunatarhoissa.

”He juoksentelevat, kiljuvat ja iloitsevat. Se tekee minutkin iloiseksi”, kertoo Celal Akkaya.

Toinen asia, mikä tekee Celalin iloiseksi, on luomuviikunoiden kasvatus. Hän on ylpeä siitä, että hänen kasvattamiaan viikunoita syödään ympäri maailmaa Suomessakin tutulla Urtekram-tuotemerkillä.

Yli 20 vuotta luomua

Luomusertifioituja viikunat ovat olleet vuodesta 1998. Silloin Celalilta kysyttiin, voisiko hän tuottaa luomuviikunoita.

”Päätös oli minulle helppo. Luomuviikunoissa ei käytetä keinolannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita. Niin olemme aina viikunoita kasvattaneet, joten oikeastaan ainoa ero oli se, että nyt täytämme papereita ja luomutarkastajat käyvät säännöllisesti ottamassa maaperästä näytteitä”, hän kertoo.

Viikunanviljely on kovaa työtä. Siinä on Celalin mielestä kunnioitettava luonnon omaa tahtia.

Celal Akkaya tutkii, ovatko luomuviikunat jo kypsiä.

Syötävät viikunat kasvavat emipuissa. Hedepuiden viikunoita ei voi syödä, mutta ne ripustetaan emipuihin, jonka jälkeen kiilupistiäiset pölyttävät viikunat. Elokuussa koittaa sadonkorjuu. Viikunat alkavat putoilla puista ja ne kerätään.

Kypsät viikunat levitetään aurinkoon kuivumaan viikon ajaksi. Sen jälkeen viikunat lajitellaan ja vain parhaat päätyvät vientiin, esimerkiksi meille Suomeen. Lajittelu on työlästä ja siinä menee paljon aikaa. Myyntiin kelpaamattomat viikunat eivät suinkaan mene hukkaan vaan kanoille ruuaksi.

Maailman parhaita viikunoita

Olosuhteet vuorten syleilyssä ovat otolliset, ja Aydinin maakunta, jossa Incealan sijaitsee, onkin kuulu juuri viikunoistaan. Celal pitää mahdollisena, että hänen puissaan kasvavat vaatimattomasti maailman parhaat viikunat. Aurinko paistaa usein eikä alueella sada paljoa. Mereltä ja vuorilta puhaltavat juuri sopivat tuulet. Siksi viikunoista tulee niin hyviä.

Celal Akkaya pohtii myös tulevaisuutta. Hän on luottavainen, että Akkayan suku viljelee luomuviikunoita tilalla vielä monta sukupolvea eteenpäinkin. Pojanpoika, nimeltään myöskin Celal, opiskelee yliopistossa maataloutta. Kipinä on vanhemman Celalin mukaan syntynyt täällä viikunatarhoissa, missä poika on kasvanut yhdessä puiden kanssa. Mutta vielä tilan isäntänä on vanhempi Celal Akkaya.

”Maailmassa on paljon ongelmia, ja tiedän etten pysty ratkaisemaan kaikkia niitä. Mutta tiedän mitä voin tehdä. Kasvattaa hyviä luomuviikunoita. Olen hyvä siinä. Sen voin tehdä”, Celal Akkaya sanoo.

Katso millaisissa maisemissa Celal viljelee luomuviikunoita.

Video: Urtekram