Pääsiäinen on luomulampaanlihan sesonkia, mutta mikä tekee lampaasta luomua? Kysytään asiaa Lasse Näykiltä. Hänen lammastilaltaan löytyy 240 luomulammasuuhta, ja pian pääluku tuplaantuu, kun on karitsoinnin aika.

Lasse Näykki vastailee puhelimeen Somerolta, Hirsjärven kartanolta. On maaliskuun loppu. Jos puhelimeen olisi tarttunut viikkoa myöhemmin, vastausta ei todennäköisesti olisi saanut. Luomulammastilan 240 uuhesta nimittäin suurin osa karitsoi silloin.

– Nyt on vielä seesteinen hetki, vähän niin kuin tyyntä myrskyn edellä. Kaikki on valmiina karitsointia varten, ja tässä mietitään mitä vielä voisi tehdä, kertoo Lasse Näykki.

Hirsjärven kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Nykyinen päärakennus ja lampaiden suojana käytettävä kivinavetta ovat 1800-luvulta. Nykyisellä suvulla tila on ollut 1920-luvulta lähtien.

Lasse ja Satu Näykki ostivat tilan Sadun vanhemmilta vuonna 1992. Satu oli kotona ja opiskeli ja Lasse oli töissä rautakaupassa. Tilalla oli kasvinviljelyä mutta se ei oikein kehittynyt mihinkään. Kun Sadun agrologiopinnot päättyivät ja hän sai töitä, pariskunta päätti, että vaihdetaan rooleja. Samalla käytiin läpi eri vaihtoehtoja tilan tulevaisuudesta ja päädyttiin luomuun.

– Kai siinä oli jonkin verran ideologistakin ajattelua taustalla, mutta kyllä päätös tehtiin ihan ruutupaperilla kannattavuutta laskemalla. Lannoitteiden hinnat olivat niin järjettömiä, ja olin torjunta-aineiden käyttöönkin kyllästynyt, kun aina siinä on pientä riskiä, kertoo Lasse Näykki.

Huhtikuun alku on kiireistä aikaa, sillä lammastilalla on käynnissä karitsointi.

Lammas ja luomu on hyvä yhdistelmä

Eläinlajiksi valikoitui lammas. Se oli luomuun hyvin sopiva ja tarvittavat investoinnitikin jäivät kohtuullisiksi. Vuonna 2007 tilalle tulivat ensimmäiset texel-rotuiset lampaat ja 2009 siirryttiin luomuun.

Lammastilalla luomu näkyy erityisesti lampaiden ruuassa. Tilan pellot ovat luomussa, ja lampaat saavat laiduntaa niin pitkään kuin vain on säiden puolesta mahdollista. Tilalla kasvatetaan viljaa, hernettä ja härkäpapua, jotka ovat hyvä lisä lampaiden ruokavalioon. Lisäksi luomulampolassa on tavanomaista enemmän tilaa ja eläinten lääkinnässä kaksinkertainen varoaika.

Lassen mielestä luomun vahvuus on myös luotettava brändi – ainoa merkki, joka tarkistetaan vuosittain. Hän pitää tarkastuksia hyödyllisenä myös tuottajalle, sillä tarkastajalta saa usein hyviä neuvoja.

Neuvoja ja yhteistyömahdollisuuksia hän on saanut myös tuottajaorganisaatiolta, Lounais-Suomen Lampureilta. Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi villan toimittamista paalattuna Porin Villa & Peitteelle, joka tekee siitä suosittuja villapeitteitä ja -tyynyjä.

– Luomuun ja lampaisin liittyen vertaistuki on ollut aivan verratonta, vanhat lampurit ovat olleet luomussa pitkään eivätkä pihtaa tietotaitoa, kertoo Lasse.

Valtava etu on Lassen mukaan myös se, että vaimo Satu hoitaa ammattilaisena ”pykälät” eli luomulainsäädännön vaatimat paperityöt. Satu Näykki toimii ProAgria Länsi-Suomen palvelupäällikkönä ja tekee esimerkiksi suunnitelmia luomutiloille.

Omasta tilasta saa olla ylpeä

Kun Lasselta kysyy, mikä on parasta hänen työssään, ei tarvitse kauaa vastausta odotella.

– Kyllä se on omalla tilalla työskentely. Tästä kun katselee ulos ikkunasta, niin aurinko paistaa, siellä on pellot ja järvikin näkyy. Voisi lämmittää saunan ja mennä vaikka avantoon, jos haluaisi, hän sanoo.

Lassen mukaan alussa oli haastavampaa, kun piti miettiä riittävätkö rahat ja ehtiikö tehdä kaikki työt.

Edelleen on ajoittain kiire, työtä tehdään sesonkien mukaan. Karitsoinnista alkaa kiireinen aika, joka jatkuu kevään kylvöillä. Suurpetoaitaa on pystytettävänä ennen kesää 2,5 kilometriä ja juhannuksena alkaa säilörehun teko. Kesäaikaan lampaita hoidetaan lähinnä laitumella: siirretään laitumelta toiselle, punnitaan karitsoja ja annetaan loislääkitystä. Syksyllä lampaat otetaan sisälle ja kutsutaan keritsijä sekä astutetaan lampaat.

Kesäaikaan on aina niin paljon töitä kuin ehtii tehdä. Marras-joulukuussa alkaa rauhallisempi kausi. Silloin on mahdollisuus vähän reissatakin. Yleensä Näykit käyvät kerran vuodessa Lapissa ja toinen reissu suuntautuu ulkomaille.

– Maajussi niin sanotusti kasvaa tilaan. Nyt kun näkee, mitä kaikkea on tehty, niin tulee tunne, että on tässä jotain saanut aikaan, hän pohtii.

Kun lampaille on saatu ruoka pöytään, voi isäntä hoitaa hetken somehommia.

Kuvat: Satu ja Lasse Näykki

Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.