Pyöreällä pöydällä on vanhanaikainen kahvipannu ja jokaiselle kymmenen lasikuppia rivissä. Sitten ryystetään ja syljetään. Kuulostaako oudolta? Ehkä asiaan vihkiytymättömälle, mutta Maria Ilvesaholle ihan normaalilta työpäivältä.

Maria Ilvesahon ensimmäinen työpaikka oli kahvilassa. Siitä huolimatta, että hän ei edes juonut kahvia. Kiinnostus kahvia kohtaan kuitenkin heräsi. Maria oppi juomaan kahvia vasta, kun hän päätyi töihin Meiralle. Nykyään hän toimii Meiralla kahvinmaistajana.

Kahvinmaistajan ei tarvitse olla supermaistaja, vaan työssä pärjää normaalilla makuaistilla. Tärkeintä on mielenkiinto kahvia kohtaan.

Makuaisti kehittyy

Makuaistia täytyy kuitenkin kehittää, ja se tapahtuu toiston avulla. Maria esimerkiksi maistaa päivän aikana keskimäärin sata kuppia kahvia.

Aloitteleva maistaja oppii ensimmäisenä erottamaan virhemaut. Kun makumuisti kehittyy, alkaa löytyä ominaismakuja, kuten tuottajamaan tai kahvilajin ominaismaku, hapokkuus, vartalo ja täyteläisyys.

Kahvinmaistaja maistaa päivässä keskimäärin sata kuppia kahvia.

Maria Ilvesaho tekee sekä laadunvalvontaa että tuotekehitystä, joissa maistetaan hiukan eri asioita. Laadunvalvonnassa tarkistetaan, että raakakahvissa ei ole virhemakuja ja että sekoitusten maku vastaa sitä, mitä kyseiseltä tuotteelta halutaan. Tuotekehittelyssä taas etsitään uudelle tuotteelle toivottuja ominaisuuksia, sopivaa sekoitussuhdetta ja paahtoastetta.

Maria myös huoltaa reseptejä sen mukaan, millaisia raakakahvieriä tulee, ja on vastuussa siitä, että kahvia tulee paahtimolle oikeaan aikaan. Isoja yllätyksiä tulee harvoin, vaikka kahvi tulee kaukaa.

Viimeisin tuotekehitysprojekti Maria Ilvesaholle on ollut uusien single origin -luomukahvien kehittäminen, joihin hän tuntuu olevan oikein tyytyväinen. Niihin kahvi tulee vain tietyltä alueelta, toinen Ugandasta ja toinen Hondurasista.

Luomukahvissa on puhdas maku

Henkilökohtaisesti Maria pitää luomua puhtaana, hyvälaatuisena ja turvallisena. Sama pätee hänen mielestään luomukahviin. Koska makuun liittyy niin moni asia, luomukahvia ei välttämättä sokkona erottaisi. Maistajana hän tunnistaa luomussa puhtaat maut ja hyvän laadun.

”Puolitoista vuotta sitten kävin Hondurasissa, Keski-Amerikassa luomukahvitilalla. Suurin yllätys oli se, että viljelmät ovat todella vaikeissa paikoissa vuoren rinteillä. Mutta iloisesti yllätti se, että tilat olivat hyvin pidettyjä ja tuottajat sydämellä mukana. He todella panostavat laatuun”, Maria kertoo.

”Iloisesti yllätti se, että tilat olivat hyvin pidettyjä ja tuottajat sydämellä mukana. He todella panostavat laatuun.”

Kahvinmaistaja Maria Ilvesaho, miten on, pelkäävätkö ystäväsi tarjota sinulle kahvia? Entä millaista kahvia itse juot vapaa-aikana?

”Kyllä ystävät uskaltavat tarjota kahvia”, hän nauraa. ”Mutta kyllä kahvista puhutaan paljon, niin perheen kuin ystävienkin parissa. Ihmiset ovat tosi kiinnostuneita kahvista.”

”Ehkä se päivittäinen sadan kupin maisto sen verran näkyy omassa elämässäni, että vapaa-ajalla olen enemmän teen ystävä”, Maria paljastaa.

”Kyllä ystävät uskaltavat tarjota kahvia.”

Mikä tekee kahvista luomua?

  1. Luomukahvin viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita.
  2. Luomukahvi on jäljitettävissä pakkauksesta viljelyksille.
  3. Luomukahvintuottajat ovat liittyneet sertifioituun luomuvalvontajärjestelmään.
  4. Kun luomukahvissa on EU:n luomumerkki, se täyttää samat luomuvaatimukset kuin EU:sta tuleva luomutuote.
  5. Luomuviljelijät ovat sitoutuneita ja kahviviljelmiä hoidetaan hyvin, joten sato on laadukasta. Luomu onkin takuu puhtaasta kahvin mausta ja laadukkuudesta.

Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.