Pohjois-Pohjanmaalla Sievissä sijaitsee luomunaudanlihaa tuottava tila, jonka kannattavuus on huippuluokkaa ja hiilijalanjälki matalimmasta päästä. Isäntä Ahti Hannulaa motivoi mahdollisuus vaikuttaa itse työnsä tulokseen.

Hannulan tila on luomuemolehmätila, jolla on 80 limousine-rotuista emolehmää. Tila hoitaa itse myös vasikoiden loppukasvatuksen teurasikään asti. Peltohehtaareja on yli 200, joten nautojen nurmien lisäksi lääniä piisaa viljallekin. Seosviljaa ja kauraa viljellään sekä rehuksi että ruoaksi.  

Ahti Hannula otti vetovastuun kotitilallaan 1990-luvun alkupuolella, ja siirsi tilan luomuun vuonna 1995. Päätökseen vaikutti Suomen tuore EU-jäsenyys: nuori isäntä katsoi, että luomu on hyvä malli kehittää tuotantoa eteenpäin.

Alun perin ajatuksena oli tuottaa luomuviljaa ja -maitoa. Lypsykarjan hoitaminen alkoi kuitenkin tuntua työläältä, kun nelilapsinen perhe eli ruuhkavuosia ja emäntä kävi opettajana naapurikunnassa. Emolehmiin päädyttiin, koska ne eivät sido yhtä paljon kuin lypsykarja.

”Halusimme pitää naudat, koska ne sopivat hyvin luomun viljelykiertoon. Luomunauta syö nurmea eikä kilpaile ihmisen kanssa ruoasta, ja lisäksi se antaa pelloille lannoitetta”, Ahti Hannula sanoo.

Nykyään hän pyörittää tilaa yhdessä poikansa Jussin ja yhden palkatun työntekijän kanssa. Tekeillä on uusi navetta, jonka myötä emolehmien lukumäärä kasvaa 120:een.

Oma vapaus motivoi

Ahti Hannulaa motivoi viljelijän työssä oma vapaus sekä se, että työtä pystyy itse kehittämään.

”Aina voi miettiä, mitä voisi tehdä fiksummin, helpommin ja paremmin. Osa motivaatiota on myös se, että työstä pitää saada palkkaa”, hän toteaa.

Kiinnostus tilan kehittämiseen sai Hannulan ryhtymään noin kymmenen vuotta sitten Pro Agrian kannattavuuskirjanpitotilaksi. Kirjanpitotiloja on Suomessa noin 800, ja ne kirjaavat ylös tarkkaan maatilan työtunnit ja talouden tunnusluvut.

”Kannattavuuskirjanpidon raporteista näkee, mihin raha karkaa. Se auttaa huomaamaan, mitkä yrityksen osa-alueet vaativat kehittämistä”, hän korostaa.

Hannulan tilan kannattavuus on osoittautunut hyväksi. Vain yhtenä vuonna kannattavuutta kuvaava tunnusluku eli kannattavuuskerroin on ollut alle yhden. Se on todella kova tulos, sillä suomalaisten maatilojen keskimääräinen kannattavuuskerroin on keskimäärin paljon pienempi. Esimerkiksi vuonna 2019 se oli 0,41. 

Matala hiilijalanjälki yllätti

Kannattavuuden taustalla on hyvä tuotostaso, joka näkyy myös toisessa mittarissa: tilan hiilijalanjäljessä. Lihayhtiö Atria halusi viime vuonna selvittää sille pihvilihaa tuottavien emolehmätilojen hiilijalanjälkeä, ja yksi selvityksen tiloista oli Hannulan tila.

”Ei meillä ollut pienintä hajua mikä tilan hiilijalanjälki voisi olla, mutta uusi asia kiinnosti, joten lähdimme mukaan”, Ahti Hannula kertoo.

Ulkopuolisen konsultin laatimassa hiilitaselaskelmassa Hannulan tilan hiilijalanjäljeksi saatiin tarkastelun pienin luku (20,1 CO2-ekvivalenttia per ruhokilo). FAO:n mukaan vastaava kansainvälinen keskiarvo on kolminkertainen.

Hannulat pohtivat Atrian kanssa, mikä selittää tilan yllättävän matalaa hiilijalanjälkeä. Taustalta löytyi peltojen hyvä kasvukunto ja sen tuottamat kohtuulliset satotasot sekä hyvinvoivien eläinten reipas päiväkasvu.

Vaikuttaminen kiinnostaa

Oman työn kehittämisen lisäksi Ahti Hannulaa on aina kiinnostanut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hän on toiminut esimerkiksi meijerin, pankin ja tuottajajärjestön luottamustehtävissä sekä kunnanvaltuutettuna.

Luottamustehtävissä hän arvostaa sitä, että niissä pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon, mutta on myös perehdyttävä asioihin monelta eri kantilta. Yksioikoisuus ei vie mitään eteenpäin.

”Mustavalkoisia kantoja on helppo ottaa, kun ei tarvitse tietää mitään. Ei vaikuttaminen sitä tarkoita, että asiat menevät niin kuin minä haluan, vaan se on jo sitä, että saa suunsa auki”, Hannula pohtii.

Myös vapaa-aikaa Hannulalla on nykyään paremmin kuin lasten ollessa pieniä. Se kuluu vaikkapa kuntosalilla ja kamppailulajien treeneissä.

”Viljelijän työ on yksipuolisesti rasittavaa. Salitreenin ja sen päälle tehtyjen hyvien venyttelyjen jälkeen sitä on kuin uusi ihminen”, hän toteaa.

Hannulat rentoutuvat myös mökkeilemällä Kalajoella, jossa maailmaa tulee usein parannettua naapureiden kanssa grilliruoan ja viinilasillisen äärellä.

Kuvat: Atria / Arto Arvilahti

Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.