Samuli Suominen tuottaa luomukananmunia tilallaan Varsinais-Suomen Liedossa. Toimintaan haetaan synergiaa yhdistämällä kaksi luomutuotannon suuntaa: luomukanala ja luomumaitotila.
Maaliskuinen aamu luomukananmunatilalla Liedossa on alkanut rauhallisesti. Vaikka päivät ovat olleet lämpimiä, yöpakkaset ovat pitäneet huolen siitä, että lunta on vielä maassa. Se on tilan yrittäjä Samuli Suomisen mielestä hyvä asia, sillä talven aikana muodostuneen paksun jääkannen alla horrostaa syyskylvöisiä kasveja. Mitä hitaammin talven aikana syntynyt jääkansi haurastuu ja häviää, sitä parempi se on kasveille.
Edessä häämöttävä kevät ja peltosesongin alkaminen tuovat kuitenkin lupauksen vuoden kiireisimmästä ajanjaksosta. Huhtikuun alussa tilalla on tarkoitus aloittaa viljankuivaamon rakennustyöt ja kuun jälkipuoliskolla käynnistyy jo peltotyöt. Kun viljat on saatu kylvettyä, aletaan jo niittämään säilörehua.
”Juhannukseen asti mennään täyttä häkää, kyllä se tästä lähtee kiihtymään ihan just”, kuvaa Samuli.
Työteliään Samulin tyypilliseen työpäivään kanalassa kuuluu muun muassa laitteiden huoltoa. Hän pitää huolen myös tilan kirjanpidosta sekä siitä, että toiminnassa täytetään luomutuotannon kriteerit. Samuli kertookin olevansa erittäin kiitollinen kanalan työntekijöille, jotka mahdollistavat hänen työnkuvansa monipuolisuuden – kanalan lisäksi hän työskentelee 20 kilometrin päässä sijaitsevalla suvun yhteisellä luomumaitotilalla, kesät hurahtavat suureksi osaksi pelloilla ja mahtuupa joukkoon myös osakkuus jäätelöyrityksessä. Kaikkea tekemistä yhdistää kuitenkin usko luomuun.
”Ei sitä osaisi enää muuten tehdäkään kuin luomuna”, nauraa Samuli.
Luomussa korostuu eläinten hyvinvointi
Suomisten tilalla kuopsuttelee tällä hetkellä kaikkiaan 19 000 luomukanaa. Myös päivittäiset munamäärät hipovat samaa lukemaa. Tilalta luomukananmunat matkaavat ensin Kultamunan pakkaamolle Kaarinaan ja sieltä kauppoihin.
Samulille luomu on aina ollut helppo valinta, sillä siinä korostuu ruuan puhtauden lisäksi eläinten hyvinvointi. Luomueläimillä on mahdollisuus ulkoilla ja sisälläkin enemmän tilaa liikkumiseen.
”Kanat ovat aktiivisia ja uteliaita. Sekä fiksuja! Ne tunnistavat uuden hoitajan”, kertoo Samuli.
Kanat ovat Samulin mukaan yksilöitä. Jotkut pitävät rapsutuksista, jotkut tulevat nokkimaan kengänkärkiä, saattaapa joskus joku kana hypätä olkapäälle matkustajaksi Samulin tullessa kanalaan. Suomisten kanalasta löytyy myös kukkoja, jotka elävät ja touhuavat pääasiassa säyseästi samoissa tiloissa kanojen kanssa.
Samuli kertoo ostavansa myös itse kaiken mahdollisen luomuna. Ruuan puhtauden ja eläinten hyvinvoinnin lisäksi luomutuotanto on Samulin mielestä Suomen ruokaturvan kannalta erityisen tärkeää. Luomussa ei olla riippuvaisia keinolannoitteista.
Haaveena täysimittaisen rallikilpailun ajaminen
Samuli kertoo tienneensä jo lapsena, että haluaa isona maanviljelijäksi. Yhdellä Suomen ensimmäisistä luomumaitotiloista varttuneen miehen elämään on kuitenkin mahtunut myös harrastuksia ja haaveita hieman vauhdikkaamman lajin, autourheilun parista.
”12-vuotiaana oli ensimmäinen auto alla ja ajeltiin talvet pellolla ja vähän kesäisinkin”, Samuli kertoo hymyillen.
Rallisprint-kilpailuja Samuli ajoi parikymppiseksi asti. Kiinnostus ja tietämys mekaniikasta sekä autoista on hyödyksi myös maatilan arjessa.
”Joka kesä on maatalouskoneiden korjaamista”, kuvaa Samuli.
Mielenkiinto rallia kohtaan on kuitenkin säilynyt maataloustöiden ohella. Haaveena Samulilla onkin täysimittaisen rallikilpailun ajaminen. Myös rallisprint-aikoina ostettu vuoden 1991 BMW 325 odottaa yhä tallissa seuraavaa starttia. Jos kesällä tilan töiltä jää aikaa, suuntaa Samuli Jyväskylään, ennen Neste Rallina tunnettua Suomen MM-rallia seuraamaan.
Luomukanalan ja luomumaitotilan synergiaa
Varsinainen kipinä luomukananmunien tuotantoon Samulilla syntyi agrologiopintojen aikana työharjoittelussa vuonna 2009. Hän hakeutui töihin Minna ja Reijo Oksasen luomukanatilalle Yläneelle. Työharjoittelussa viettämänsä kesän jälkeen hän oli vakuuttunut, että luomukanalan ja luomumaitotilan synergia toimii. Kanatilan pelloilla viljelty nurmi voidaan hyödyntää suoraan maitotilalla nautojen rehuna. Maitotilalla kasvatettavalle viljalle taas on käyttöä kanatilalla rehuna.
Samuli kertoo kahden eri eläintuotannon yhdistämisen olevan kuitenkin työlästä. Tilojen välimatka on 20 kilometriä, joka aiheuttaa logistisia haasteita esimerkiksi silloin, kun lantaa kuljetetaan maitotilalta kanatilan pelloille lannoitteeksi.
Keväthangille Lappiin ennen peltosesongin kiireitä
Maaliskuu tarjoaa maatalousyrittäjälle usein vuoden ainoan mahdollisuuden lomailuun. Lomallaan Samuli suuntaakin yleensä Lappiin keväthangille laskettelemaan ja hiihtämään. Se tarjoaa hyvää vastapainoa tilan töille. Kesällä Samuli ei ole kerennyt lomailemaan parin viime vuoden aikana. Syksyllä lomaa saattaa keretä pitämään muutaman päivän.
”Kun hommasta tykkää, lomien vähäisyys ei haittaa”, kertoo Samuli.
Maataloustyöt pitävät yrittäjän päivät työntäyteisinä. Päivän parhaiksi hetkiksi Samuli nimeää auringonnousut sekä etenkin illat. Silloin on kiva mietiskellä päivän aikana hyvin menneitä töitä ja istahtaa hetkeksi alas.
”Tämä on työ ja harrastus. Kyllä se usein on kello kahdeksan illalla, kun pääsee töistä kotiin”, kuvaa Samuli.
Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.