Paula Koivisto mahdollistaa sen, että kuluttajille on tarjolla laadukkaita ja arkea helpottavia luomuvälipalatuotteita. Hän työskentelee tuotekehittäjänä Valiolla ja tietää tismalleen esimerkiksi sen, kuinka luomujogurtista valmistetaan luonnollisen marjaista ilman yhtäkään keinotekoista väri- tai makuainetta.
Haju- ja makuaisti ohjaavat tuotekehittäjää
Paulan huhtikuinen aamupäivä on alkanut innostavasti edellisellä viikolla pidetyn aistitestin tuloksia läpikäyden. Testiin sisältyi erilaisten haju- ja perusmakunäytteiden tunnistamista, mikä on olennainen osa tuotekehittäjän työtä. Sen lisäksi, että aistitestit kertovat tuotekehittäjälle tärkeää tietoa omien aistien toiminnasta, tuloksia verrataan myös tavanomaisten ihmisten aistitesteistä saatuihin tuloksiin. Ei ole salaisuus, että tuotekehittäjät ovat herkempiä ja tottuneempia tunnistamaan erilaisia hajuja ja makuja.
Tuotekehittäjien aisteja testataan säännöllisesti muutaman vuoden välein. Aiemmin myös aistintutkijana toimineelle Paulalle testit ja niistä saatujen tuloksien analysointi on innostavaa ja tuttua työtä. Nyt koronapandemian aikaan on ollut mielenkiintoista selvittää, onko sairastettu tauti vaikuttanut jotenkin tuotekehittäjän haju- ja makuaistiin.
Luomuelintarvikkeiden tuotekehitys haastaa ongelmanratkaisuun
Parasta tuotekehittäjän työssä on Paulan mielestä se, että työpäivät ovat tarkasta tuotekehitysprosessista huolimatta erilaisia. Vaikka itse tuotekehitysprosessi ei luomuelintarvikkeiden ja tavanomaisten elintarvikkeiden välillä eroa suuresti toisistaan, pääsee tuotekehittäjä luomuelintarvikkeiden kehittämisessä hyödyntämään enemmän ongelmanratkaisukykyään. Se johtuu siitä, että luomuelintarvikkeissa sallittuja lisäaineita on vain noin 10 % tavanomaisissa elintarvikkeissa sallituista lisäaineista.
”Se asettaa mukavan haasteen: mietipä eri tavalla, miten voit ratkaista tämän jutun! Se on hyvä asia”, kertoo Paula.
Paulan mukaan tuotekehitysprosessi on edennyt silloin nopeasti, kun vuodessa saadaan uusi tuote kauppoihin. Kuluttajan näkökulmasta vuosi on pitkä aika, eikä monikaan osaa ajatella sitä, että tuotekehityksessä jo tuotteen säilyvyyden testaamiseen kuluu aikaa. Tuotteen säilyvyys voi olla jopa 30 päivää, ja jokainen uusi seurantajakso vie saman ajan. Kun suunnitellaan tuotekehitysprosessin aikataulua, on otettava huomioon myös tarvittavien raaka-aineiden saatavuus ja satokaudet. Prosessin ajoitus korostuu etenkin luomuelintarvikkeissa, joiden maku tulee aidoista raaka-aineista, kuten marjoista ja hedelmistä.
”Esimerkiksi mustikan satokausi on tiettyyn aikaan, siksi prosessi kannattaa ajoittaa niin, että satokausi kerkeää olla välissä. Raaka-ainetta on vaikeampi saada, jos satokausi on jo mennyt”, kertoo Paula.
Pakkausmerkinnät kertovat kuluttajalle luotettavaa tietoa
Innovaatioiden ja ideoinnin parissa viihtyvä Paula opiskeli elintarviketeknologiaa. Valiolla hän on työskennellyt 12 vuoden ajan: neljä ensimmäistä vuotta aistintutkijana ja viimeiset kahdeksan vuotta tuotekehittäjänä. Siirtyminen aistitutkimuksesta tuotekehityksen pariin kumpusi Paulan halusta päästä hyödyntämään aistitutkimuksesta saamiaan tuloksia. Paula paljastaa haaveilleensa lukioaikoina prosessitekniikan diplomi-insinöörin koulutuksesta, ja kertookin sen olevan aika lähellä sitä, mitä hän nyt tuotekehittäjä tekee.
Tuotekehittäjänä Paula kehittää sekä luomua että tavanomaisia välipalatuotteita. Hän vastaa muun muassa välipalatuotteiden pakkausmerkinnöistä. Hänen mukaansa on tärkeää, että kuluttajat saavat luotettavaa tietoa esimerkiksi tuotteen allergeeneihin liittyen, ja siksi pakkausmerkintöjen kanssa on oltava äärimmäisen tarkka.
”Luomun kohdalla on helpompaa, koska yleensä raaka-aineita on vähemmän”, Paula kuvaa.
Pakkausmerkintöihin kuuluu myös muita tuotteesta kertovia perustietoja. Esimerkiksi luomumerkki elintarvikkeen pakkauksessa kertoo laatujärjestelmästä, jossa jokainen luomuviljelijä, luomutuotteiden valmistaja ja maahantuoja sitoutuu noudattamaan luomusäädöksiä.
Tuotekehittäjän ahaa-elämyksiä
Idea uuteen elintarvikkeeseen voi syntyä oikeastaan mistä tahansa ja kenen tahansa tuotekehitysprosessiin osallistuvan asiantuntijan toimesta. Yleensä uudet ideat liittyvät vallalla oleviin ruokatrendeihin, jotka loppujen lopuksi muuttuvat hitaasti. Myös kuluttajat lähettävät palautetta sekä toiveita tuotteista, ja niitä pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan.
Tuotekehityksessä ei vältytä myöskään yllätyksiltä. Joskus tuotteiden makua tai rakennetta ei saada halutunlaiseksi. Välillä taas huomataan, että tuotteen valmistukseen tarvittavia raaka-aineita ei ole saatavilla. Ne aiheuttavat tuotekehitystiimeille tilanteita, joissa reseptiikka on mietittävä uudelleen. Paulan mukaan se on kuitenkin opettanut huomaamaan, että yleinen ajatustapa, jonka mukaan kaikkea pitäisi aina olla saatavilla, on vääristynyt.
Parhaita ahaa-elämyksiä ovat Paulan mukaan juuri ne tilanteet, kun tuote, jota ei uskottu olevan mahdollista kehittää, saadaankin toteutettua. Usein myös jotkin makuyhdistelmät tuntuvat aluksi oudoilta, mutta osoittautuvat lopulta toimiviksi.
Katse tulevaisuuteen
Uusien elintarvikkeiden kehittäminen vaatii paljon aikaa ja työtä. Kuluttajan näkökulmasta ovat taas jännittävät ajat edessä, kun osa tämän vuoden uutuustuotteista tulee toukokuussa kauppoihin. Samaan aikaan tuotekehittäjät työstävät jo vuoden 2023 uutuuksia.
”Jos löisin pääni ja joku kysyisi, että mikä vuosi nyt on, niin saattaisin vastata 2023”, nauraa Paula, ja suuntaa seuraavaksi palaveriin, jossa on määrä käsitellä uuden luomujogurtin makuvaihtoehtoja.
Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.