Vesa Harjunmaa viljelee Kaistin luomutilalla Huittisissa muun muassa pakastehernettä, pinaattia ja eri viljalajeja. Tilan monipuolinen kasvivalikoima ja hyvä viljelykierto auttavat tukemaan maaperän hyvinvointia sekä tuottamaan hyvän sadon.
Kaistin tilalla eletään heinäkuun lopussa kasvukauden rauhallisinta aikaa. Tähän aikaan vuodesta, kun kylvöt on tehty, päivät koostuvat pellolla pitkälti rikkaruohojen kitkemisestä, hukkakauran keräämisestä ja peltojen muokkaamisesta. Peltotyöt kuuluvat pääasiassa Vesan vastuulle, ja hänen vaimonsa Sari Harjumaa huolehtii tilan luomukananmunan tuotannosta. Tilalla on peltoa yli 200 hehtaaria, ja myös toiminnan suunnittelu vie pariskunnan mukaan paljon aikaa.
Tila tuottaa Apetitille luomupakastehernettä ja luomupinaattia. Lisäksi laajalla peltoalalla kasvaa ohraa, vehnää, kauraa, ruista, tattaria, nurmea, valkomesikkää ja öljyhamppua. Eniten tuotetaan ohraa ja kauraa, joita käytetään pääsääntöisesti oman kanalan rehuiksi. Tilan päätoimintaa onkin luomukananmunan tuotanto, ja lähes viiden hehtaarin laitumella tepastelee 12 000 kanaa. Lisäksi tilalla kasvaa 9000 luomukananuorikkoa, joista kasvatetaan munijakanoja pääasiassa oman tilan tarpeisiin.
Luomupellolla kasvilajit vuorottelevat
Hyppäämme Vesan auton kyytiin, ja lähdemme tekemään peltokierrosta. Värikkäiden peltolohkojen laidoilla näkyy paljon kukkivia kasveja, ja paikallinen hunajantuottaja on halunnut perustaa mehiläistarhan peltojen yhteyteen. Kaikki hyötyvät, sillä mehiläiset viihtyvät kukinnoissa ja pölyttävät samalla tilan peltoja.
Tilan pelloilla kasvatetaan monipuolisesti eri kasvilajeja viiden vuoden viljelykierolla, jossa viljeltäviä kasveja vaihdellaan vuosittain. Viljelykierron suunnitteluun vaikuttaa muun muassa markkinatilanne, sekä kanojen rehutuotannon varmistaminen. Lisäksi kasvien valinnassa on tärkeää tuoda ravinteita maaperään esimerkiksi typensitojakasveilla. Saavumme valkomesikkäviljelmälle.
”Valkomesikkä on Suomen paras typensitojakasvi ja käytämme sitä viljelykierrossa maanparannuskasvina. Se on hyvä myös siitä, että se houkuttelee pellolle paljon mehiläisiä”, Vesa hymyilee.
Jatkamme matkaa luomupinaatin luokse, jota kasvaa tilalla kolmen hehtaarin alalla. Pinaatti on kylvetty muutamaa viikkoa aikaisemmin, ja sitä aletaan keräämään kahden viikon sisällä. Vesan mukaan luomupinaatin viljelyssä korostuu rikkakasvien torjunta, jossa torjunta-aineita ei ole käytössä ja kitkeminen tehdään käsityönä. Rikkakasveja torjutaan muun muassa viljelykierrolla, sekä tarkalla suunnittelulla.
”Tässä oppii koko ajan. Se on esimerkiksi opittu, että nurmen jälkeen kannattaa laittaa lohkolle pinaattia, koska nurmi auttaa tehokkaasti rikkaruohojen hallinnassa”, Vesa kertoo.
Tilalla kasvaa myös pakastehernettä 12 hehtaarin alalla. Herne on puitu noin viikkoa aikaisemmin, ja toimitettu pakastesäilöön. Hyvänä vuonna pellosta tulee hernettä 3000 kg hehtaaria kohden, ja kaikki menee pakasteherneeksi. Tuholaisten, kuten hernemadon torjunnassa luomuherneen viljelyssä käytetään ansoja, sekä luomuun soveltuvaa rypsiöljypohjaista torunta-ainetta.
Vesa esittelee vielä tämän vuoden kokeilun, eli öljyhampun, jota käytetään tilalla viljelykierrossa maan parannukseen, sekä rehuntuotantoon kanoille. Hän näkee kasvissa paljon potentiaalia.
”Sillä on niin vahvat juuret, että ne murentavat maata tehokkaasti. Lisäksi öljyhamppu sopii aminohappokoostumuksensa takia hyvin kanojen rehuksi”, Vesa kertoo.
Tilalla pyritään mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Kanojen rehuista yli 80 % saadaankin jo tilan omista kasveista.
Kaistin tila on perustettu vuonna 1944, ja Vesa omistaa tilan Sarin kanssa kolmannessa sukupolvessa. Tilalla tehtiin sukupolven vaihdos vuonna 2005, kun Sari ja Vesa ottivat ohjat käsiinsä. Pariskunta oli pohtinut tuotantotavan vaihtamista jo pitkään, ennen kuin tila siirtyi luomuun vuonna 2016. Päätöksen taustalla oli vahvasti se, että Vesa alkoi saada allergisia reaktioita torjunta-aineista, eikä peltoja haluttu enää ruiskuttaa kemiallisilla aineilla.
”Minua on muutenkin kiinnostanut erilainen tuotantotapa sekä viljely luonnon kiertokulkua myötäillen. Olen aina miettinyt, että jos näitä asioita voisi tehdä toisellakin tyylillä, ja viljellä niin kuin meidän esi-isämme ovat viljelleet”, Vesa kertoo.
”Luomu toimii”
Tänä vuonna pellon kasveista on kaiken kaikkiaan tulossa hyvä sato, ja kasvukausi on ollut hyvä. Vesa ei kadu luomuun siirtymistä, vaikka se toikin pellolle lisätöitä. Hän kertoo olevansa tyytyväinen nähdessään, että luomutuotanto oikeasti toimii, ja että näinkin pystyy tuottamaan ruokaa. Vesan mukaan pellon maaperän kunto on myös parantunut huomattavasti luomuun siirtymisen jälkeen.
”Sen huomaa selvästi siitä, miten paljon helpommin maa murustuu. Ennenhän viljelykierto täällä tilalla oli käytännössä ohra, lumi, ohra”, Vesa kertoo.
Alueen luomuviljelijät tekevät yhteistyötä, ja auttavat toinen toistaan peltopuolen töissä. Viljan puimuri jaetaan toisen tilan kanssa, ja niittokone on yhteinen kolmen luomutilan kesken. Lisäksi käydään vaihtokauppaa. Vesan mukaan yhteistyötä luomuviljelijöiden kesken saisi olla jatkossa enemmänkin.
Päätämme peltokierroksen, ja suuntaamme tutustumaan tilan kanoihin.
Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.