Pekka Kultti toimii portinvartijana viljelijän ja myllyn välillä. Hän huolehtii, että vilja täyttää sille asetetut määräykset ja on varmasti luomua. Millaista on luomuviljan vastaanottajan työ?
Helsingin Myllyn luomuviljan hankintaa hoitava Pekka Kultti vastailee haastatteluun yrityksen nimestä huolimatta Vaasasta. Siellä sijaitsee yrityksen hiutaleet, leseet, rouheet ja jyvät valmistava mylly ja tuotantolaitos, jossa Pekka Kultilla tuli maaliskuun puolessa välissä 10 vuotta työuraa täyteen.
– Kyllä työnantaja varmasti jollakin tavalla muistaa, mutta tuskin mitään isompaa järjestetään. En ole kauheasti juhlaihmisiä, Pekka Kultti sanoo.
Työstään hän pitää. Päivät menevät nopeasti ja mies nauttii kuulemma joka hommasta. Parasta on päivittäinen kanssakäyminen viljelijöiden kanssa. Tuttavia on ympäri Suomea ja asioiden järjesteleminen on antoisaa.
Lenkki jäljitettävässä luomuketjussa
Luomuviljan vastaanottajana Pekka Kultti toimii portinvartijana viljelijän ja myllyn välillä. Hän huolehtii, että vilja täyttää sille asetetut määräykset ja on varmasti luomua. Kaupan hyllyltä ostetun luomukaurahiutalepaketin matka voidaan jäljittää tilalle asti. Pekka Kultti on isossa roolissa luomutuotteen jäljitettävyydessä.
Myllylle tulee joka päivä yhdestä neljään kuormallista luomukauraa. Vastaanotettaessa vilja tutkitaan maun, hajun, hehtolitrapainon ja elintarviketurvallisuuden osalta. Kaikista viljaeristä tutkitaan lisäksi esinäytteet laboratoriossa, ennen kuin viljelijän kanssa tehdään kaupat.
Kaikilta viljaa toimittavilta viljelijöiltä vaaditaan viljapassi, joka on vilja-alalla käytössä oleva yhdenmukainen asiakirja. Lisäksi luomuviljan osalta vaaditaan erillinen asiakirjaselvitys sekä viljelijän että viranomaisen puolesta. Pekka Kultin mukaan kuljetus hoidetaan yleensä myllyn puolesta, jolloin myös kuljetusliikkeellä on hyvin tiedossa luomumääräykset ja vaadittavat asiakirjat.
Luomuviljan hankinnassa työpäivät vaihtelevat vuodenajan mukaan. Syksyllä tutkitaan esinäytteitä ja tehdään kauppoja, talvella ja keväällä tehdään sopimuksia ja suunnitellaan tulevaa, keskustellaan esimerkiksi lajikkeista ja sopimusmääristä. Kesällä tehdään jonkin verran tilatarkastuksia.
Teholuomutuotantoa
Pekka Kultti on ollut kiinnostunut maanviljelystä pikkupojasta lähtien. Maatalon poikana hän pääsi jo ihan pienenä ensin isän kyydissä pellolle ja jo ala-asteikäisenä äesti itse ensimmäisen pellon. Kotitilan isäntä hänestä tuli vuonna 2006. Myllylle viljanostoon hän päätyi alanvaihtajana puuteollisuudesta.
Pekka Kultti on siis itsekin viljelijä, mutta ei luomuviljelijä vaan gluteenittoman puhdaskauran viljelijä.
– Olen sanonut, että Kyrönjoki virtaa ennemmin toiseen suuntaan ennen kuin minä siirryn luomuun, hän nauraa. – Tämä liittyy siihen, että monet luomuviljelijät ovat tulleet sen verran tutuiksi, että he tästä tuotantosuunnastani aina vähän kiusoittelevat, ja minä annan takaisin.
Pekka Kultin mukaan luomun vastustuksesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan hänelle kyse on oman tilan koon ja päivätyön sovittamisesta viljelytapaan.
– Luomutilat ovat keskimäärin suurempia kuin tavanomaiset. Esimerkiksi meillä sopimustilat luomukaurassa ovat isoja,jopa 300–700 hehtaarin tiloja. Luomutilat eivät nykyään häviä myöskään satotasossa. Täytyy olla hieman keskivertaista parempi tavanomainen tila, että pärjää näille eturivin luomutiloille, hän kertoo.
Pekka Kultti tietää myös, että heidän sopimusluomuviljelijöitään suorastaan loukkaa, kun ajatellaan, ettei luomu olisi tehokasta. Hän on tehnyt sopimuksia ja ostanut luomuviljaa kymmenen vuotta, ja nähnyt luomutuotannon kehittymisen. Laatu on nykyään hyvää ja traktorikuormien sijaan luomuviljaa tulee rekkakuormia. Luomuviljely on tehokasta, kun on osaamista.
Lisää ympäristötekoja
Ruuantuotantoa on pakko kehittää ympäristönäkökulmista edelleen. Pekka Kultti uskoo, että tulevaisuudessa maanviljelijälle tulee uusia mahdollisuuksia erikoistua ja saada lisäarvoa tuotannolle ottamalla huomioon ympäristöasiat entistä paremmin.
– Pienin askelin mennään eteenpäin, on se sitten uusiutuvalla energialla toimiva viljankuivuri, tuulivoimaa tai biodieseliä traktorintankissa, hän pohtii.
Myös hänen omalla työpaikallaan ympäristöasiat ovat tärkeitä. Helsingin Mylly on panostanut luomuun jo pitkään. Lisäksi Vaasan tuotantolaitoksessa on oma biovoimalaitos, jossa poltetaan kaurankuorinnassa syntyvää, ihmisravinnoksi kelpaamatonta kaurankuorta. Biovoimalaitos tuottaa energian sekä tehtaan lämmitykseen että höyryn tuottamiseen, jota tarvitaan kauran höyryttämiseen ennen valssausta hiutaleiksi.
Jotta myllylle riittää höyrytettävää ja valssattavaa, Pekka Kultti huolehtii, että siiloissa on joka viikko tarvittava määrä luomukauraa. Luomun vahvuuksina hän pitää puhtautta, jäljitettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä.
– Suomessa on ehkä vähän vieraannuttu maaseudusta ja alkanut tulla vastakkainasettelua. Maatalouteen kaivataan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, ja sitähän luomu tarjoaa, hän sanoo.
Kuvat: Johanna Kultti ja Helsingin Mylly
Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.