Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi pyörittävät yhtä Suomen suurimmista luomumaitotiloista. Kahta samanlaista päivää ei tilalla ole ja useiden työntekijöiden lisäksi töissä häärää apuna myös paimenkoira.

Tikan tilalla Kurikassa on perjantaina jännitystä ilmassa, sillä viikonloppuna on tilalle tulossa uusi paimenkoirapentu Ura. Tuomon ja Veeran tilalla on jo entuudestaan yksi paimenkoira Mosse, joka haastattelun aikana innokkaasti kiehnää pariskunnan ympärillä. Koirista on iso apu Tikan tilalla, jossa on peräti 350 lypsävää luomulehmää. Työtä riittää siis Mossen lisäksi myös Uralle, vaikka tositoimiin hän ei pääsekään ennen ensi kesää.

”Kyllä koira kaksi ihmistä korvaa lehmien siirrossa mennen tullen”, naurahtaa luomumaidontuottaja Veera Peijariniemi.

Veera Peijariniemi hoitaa tilan eläimet, ja tärkein asia on saada eläimet voimaan hyvin. Paimenkoirista on apua tilalla.

Vaikka haastattelu tehdään netin välityksellä, voi silti nähdä mielessään Etelä-Pohjanmaan laakeat peltomaiset, kun Veera ja Tuomo kertovat tilan lähipelloilla kesäisin laiduntavista lehmistä.

Pariskuntaa kuunnellessa karisee viimeisetkin ajatukset siitä, että luomutuotanto olisi tehotonta. Kun tilalla tuotetaan vuosittain noin kolme miljoonaa litraa luomumaitoa Arlan jalostettavaksi, on selvää, ettei kyse ole mistään ihan pienestä toiminnasta.

Ei kahta samanlaista päivää

Tikan tilalla on peltotoimintaa yhteensä 1000 hehtaarilla, kun lasketaan omien peltojen lisäksi mukaan myös yhteistyötilat ja vuokramaat. Tämän mittakaavan tilalla ei hommat hoidu vain Tuomon ja Veeran voimin. Vaikka itse lypsy tapahtuu tilan kuuden lypsyrobotin avulla, riittää töitä silti yllin kyllin myös muillekin. Tilalla on 8–10 työntekijää ympäri vuoden töissä ja urakoitsijoita käytetään tarpeen mukaan. Lisäksi kesäisin on harjoittelijoita.

Pariskunnalla tuntuu olevan selkeä työnjako keskenään. Veera vastaa eläimistä ja Tuomo kaikesta muusta.

Kahta samanlaista päivää ei heillä töissä ole. Haastatteluaamunakin on yksi lypsyroboteista hajonnut, mikä on aiheuttanut lisätöitä. Sen korjaaminen hoitui onneksi nopeasti omin voimin, jolloin robotti pääsi jatkamaan töitään ja lehmät lypsylle.

”Ikinä ei tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Jos illalla sanoo äkkiä käyvänsä pyörähtämässä navetalla, niin siinä saattaa kolme tuntia vierähtää”, Veera toteaa.

Haaveet toteutuvat

Se miten Tuomo ja Veera päätyivät Tikan tilan omistajiksi, ei mennyt perinteisen kaavan mukaan. Palataanpa hieman ajassa taaksepäin.

Tuomo on kotoisin Kurikan naapuripitäjästä Ilmajoelta. Lapsuudessa viikonloput ja lomat kuluivat kuitenkin hänen isänsä pienellä viljatilalla Keski-Suomessa, josta Tuomo sai opit nykyisen tilan pyöritykseen. Veera taasen vietti lapsuuttaan satakuntalaisessa kaupungissa. Molemmat haaveilivat jo nuorena omasta maatilasta ja siksi heille olikin luontevaa lähteä suorittamaan agrologin tutkintoa Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaalle. Siellä Tuomo ja Veera tapasivat toisensa.

Kun opinnot oli saatu päätökseen vuonna 2009, ehti pariskunta olla maatalousalan töissä ensin Vehmaalla ja sitten Limingassa ennen kuin päätyivät takaisin Etelä-Pohjanmaalle. Koko ajan molempien haaveissa oli siintänyt oma maatila ja muutaman ostamistakin he olivat jo harkinneet. Nelisen vuotta sitten se oikea vihdoin osui kohdalle.

”Menin kysymään töitä Tikan tilalta, jossa olin ollut auttamassa navetan rakentamisessa opiskeluaikana. Pariskunta tarjosikin meille koko tilaa. En olisi aikoinaan arvannut, että rakennan omaa navettaa”, Tuomo naurahtaa muistellessaan tapahtumia.

Tuomo Mäkiselle tarjottiinkin työpaikan sijaan koko tilaa.

Sopivasti haastetta

Ostaessaan tilan, oli se siinä vaiheessa ollut luomutuotannossa jo yli 15 vuotta. Kokemusta luomutilanpidosta ei Veeralla ja Tuomolla ollut entuudestaan, mutta matkan varrella on opittu.

Pariskunta on yhtä mieltä siitä, että luomutuotanto haastaa ammattitaitoa hyvällä tavalla ja paljon on ollut opeteltavaa. Tuotannossa korostuu tavanomaista tuotantoa enemmän luonnon kiertokulku. Luontoa ja kasveja pitää osata lukea, jotta kylvöt ja muut työvaiheet osaa ajoittaa oikein.

”Luomun etuna on torjunta-aineettomuus ja puhtaus. Välillä olen miettinyt, että saako kasviensuojeluruiskutuksilla niin suurta satohyötyä, että niitä kannatta tavanomaisessakaan tuotannossa käyttää”, pohtii Tuomo.

Lähitulevaisuudessa pariskunta aikoo keskittyä maan kasvukunnon ja satotasojen parantamiseen, sillä potentiaalia on vielä paljon. Kun kaikkia tuotostasoja saadaan nostettua, niin samalla myös tilan hiilijalanjälki laskee entisestään.

Keskiössä lehmä

Lehmistä saatava lanta osataan tilalla hyödyntää hyvin. Sen lisäksi, että sitä käytetään peltojen lannoitteena, siitä saadaan separoimalla eläimille kuiviketta. Kun kuivike tulee omasta takaa, on sitä aina riittävästi saatavilla. Siksi sitä voikin huoletta levittää lehmille kunnon kerrokset, jolloin niiden on mukava maata ja märehtiä pehmeällä alustalla.

Kun pariskunnalta kysyy, mikä tilalla on kaikista tärkeintä, tulee vastaus kuin yhdestä suusta.

”Saada lehmät pysymään terveinä. Kaikki mitä tilalla tehdään, tehdään eläimiä varten”, Veera ja Tuomo sanovat.

Vasikoita tilalla syntyy useampi viikossa. Yhdessä päivässä saattaa tulla kuusikin uutta vasikkaa maailmaan, kun lehmät innostuvat poikimaan samaan aikaan. Osa vasikoista jää erityisesti mieleen.

”Meidän Sintti-vasikkamme syntyi kolme viikkoa etukäteen. Se oli niin pieni, että se meni aina jokaisesta aidanraosta läpi ja se löytyi usein aivan muusta paikasta kuin missä sen olisi pitänyt olla. Sitä aikamme paijattiin, mutta nyt se on jo kasvanut isoksi”, kertoo Veera.

Unelmahommissa

Elämä pyörii tiiviisti oman tilan ympärillä, mutta se ei pariskuntaa tunnu haittaavan. Tuomon ja Veeran unelma omasta tilasta on vihdoin toteutunut, joten he käyttävät mielellään aikansa tilan hommiin. Pariskunnan 6 ja 8-vuotiaat lapsetkin tykkäävät olla mukana tilan töissä. Vanhempi on nyt innostunut konehommista, mutta tovin hän saa vielä odotella traktori- ja ajokortin saamista.

Jotta aivan kaikki aika ei kuitenkaan pyörisi vain omassa pihapiirissä, käy perhe työn vastapainoksi uimassa ja laskettelemassa. Ja kun korona hellittää, he pääsevät ehkä taas tekemään laivareissunkin.

Kuvat: Arla

Tutustu luomun tekijöihin