Tasapainossa luonnon kanssa

Tapolan Kyläyhteisössä, Päijät-Hämeen Niinikosken kylässä, eletään tasapainossa luonnon kanssa. Kyläyhteisön keskiössä on biodynaaminen maatila, jonka tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista ravintoa kyläyhteisön asukkaille. 

Eletään vuoden kiireisintä aikaa, eli kasvukautta. Tapolan Kyläyhteisössä se tarkoittaa etenkin rehuntekoa, jolla taataan riittävä rehumäärä tilan eläimille seuraavan kauden ajaksi. Kun Kyläyhteisössä luomuviljelijänä ja työnohjaajana toimivalta Sebastian Schulzilta kysyy, mikä on parasta hänen työssään, ei vastausta tarvitse odottaa kauaa.

”Kyllä parasta on luonnon rytmien kanssa eläminen. Kesä on intensiivistä aikaa, mutta syksyllä voi aina rauhoittua kaikkensa antaneena. Talvella on aikaa reflektoida kulunutta kautta ja suunnitella seuraavaa”, kertoo Sebastian.  

Hyvää elämää maaseudulla

Päijät-Hämeen maaseudulla on hyvä olla ja elää. Tai niin voi ainakin päätellä, kun Sebastian kertoo, että tarkoituksena oli muuttaa Niinikoskelle Saksan miljoonakaupungista Berliinistä vain yhdeksi vuodeksi, mutta nyt eloa Niinikoskella on kuitenkin takana jo lähes 20 vuotta. 

Steinerkoulun kasvatti Sebastian kertoo kipinän maataloustöihin ja luonnon kanssa tekemiseen syntyneen jo koulun maatalousharjoittelujen aikana. Tapolassa Sebastian aloitti työskentelemään veljensä rinnalla, aluksi vapaa-ajalla sekä koulujen loma-aikoina. Sebastianin suorittamat talonrakentajan sekä maatalousyrittäjän tutkinnot ovat luoneet vankkaa osaamispohjaa Tapolan Kyläyhteisön monimuotoisen tilakokonaisuuden pyörittämiseen.

Tällä hetkellä Sebastian toimii kaiken muun lisäksi myös Biodynaamisen yhdistyksen puheenjohtajana, ja hän isännöi tilalla muun muassa biodynaamisen viljelyn johdantokurssia sekä koulutuksia. 

Luomu- ja Demeter-sertifioitua tuotantoa

Tapolassa kaikki on vähintään luomua, mutta puutarha- sekä yrttituotanto myös Demeter-sertifioitua, eli biodynaamista tuotantoa. Molemmissa tuotantosuuntauksissa sekä keinolannoitteiden että kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä. Sebastianin mielestä selvää on se, että maan hoitaminen ja maan mikrobien ravitseminen on maanviljelyssä erityisen tärkeää. Kasvit saavat kasvuun tarvitsemansa ravinteet ja meille ihmisille tärkeät ravintoaineet maasta. 

Biodynaaminen viljely eroaa tavallisesta luomusta muun muassa siten, että tuotantoon kuuluvat aina kotieläimet ja erityisesti lehmän sekä sen tuottaman lannan merkitys on suuri. Biodynaamisessa tuotannossa lanta myös aina kompostoidaan, vaikka luomussa kompostointi ei ole pakollista. Kompostointi tuo monia etuja lannan käsittelyyn ja sen avulla lannan ravinteet saadaan paremmin kasvien käyttöön. Kompostoitu lanta tukee tehokkaasti maaperän hyvinvointia ja sen mikrobien toimintaa.

”Vielä ennen sotia pääasiallinen ja tärkein tuote, jonka lehmä tuotti, oli lanta. Sillä lannoitettiin pellot, jotta ne pysyivät terveinä ja tuottoisina. Lehmän tuottama maito oli vain sivutuote. Elettiin aikaa ennen keinolannoitteita”, kuvaa Sebastian.  

Biodynaamista tuotantoa voidaan pitää kiertotalouden edelläkävijänä. Pyrkimys mahdollisimman suljettuun kiertoon ja tasapainoinen suhde luontoon on tärkeää maan elinvoimaisuuden ja sen kasvukunnon säilymisen kannalta – emme voi pelkästään ottaa, vaan meidän tulee myös antaa takaisin. 

Merkityksellistä työtä Tapolan Kyläyhteisössä 

Maanviljelyn lisäksi Sebastian toimii tilalla myös työnohjaajana. Tapolan Kyläyhteisö on osa Sylvia-koti yhdistystä, ja se toimii kotina noin viidelle kymmenelle erityistä tukea tarvitsevalle aikuiselle. Asumisen lisäksi Kyläyhteisö tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden merkityksellisen ja aidon työn tekemiseen. Kyläyhteisön asukkaat osallistuvat niin kutsuttuihin työpajoihin, joista he voivat valita itselleen mieluisimman vaihtoehdon. Valittavana on esimerkiksi yrttipaja, juustola, kutomo, puutarha sekä tietysti biodynaamisen maatilan erilaiset työt.

Maataloustöiden lisäksi Kyläyhteisön elämää rytmittävät erilaiset tapahtumat, jotka tuovat esille vuoden kiertokulkua. Vuoden päätapahtuma on aina syyskuun lopussa järjestettävä Mikaelin juhla, jossa juhlitaan sadonkorjuuta ja mennyttä kasvukautta. Silloin kokoonnutaan yhteen markkinahenkiseen tapahtumaan koko Kyläyhteisön sekä lähialueen ihmisten ja tuottajien voimin. Kiireisen kasvukauden päättävästä Mikaelin juhlasta laskeudutaan taas vuodenkierron hiljaisimpaan aikaan, eli syksyyn ja talveen.