Maantien viimeiset kilometrin Kyöstilän tilalle Orimattilan Villikkalaan vievät läpi kauniin maalaismaiseman. Tilalle käännyttäessä näkymä on maalaistaloineen ja luhtiaittoineen kuin Niskavuoresta. Tomi ja Outi Kyöstilä pyörittävät täällä luomumaitotilaa.

Kun Outi Kyöstilä tulee pihassa vastaan, Niskavuori karisee mielestä. Mieleen tulee legendaarinen Dallas-sarja, tai ainakin Outi Kyöstilä voisi olla kuin suoraan ranchilta Texasista. Näyttävät lehmänkallokorvakorut viimeistelevät tyylin. Ja Outi Kyöstilän Instagram-kuvien perusteella buutsitkin löytyvät.

Kun Outi Kyöstilä istui vuonna 2015 luomukurssilla, tarkoitus oli käydä hakemassa ideoita tavanomaiseen viljelyyn. Tomi Kyöstilälle luomu oli jo tuttu asia, sillä hän oli aiemmin toiminut biodynaamisella tilalla tilanhoitajana. Kurssin aikana Outi laskeskeli, että luomuun siirtyminen kävisi heidän tilallaan aika helposti. Vähän samoin kävi Valion maidontuottajille järjestämässä hiiliviljelykoulutuksessa – luomusta ei ollut hiiliviljelyyn enää pitkä matka.

Kävelemme pellolle, jossa Outi esittelee hiiliviljelyn saloja. Niittokorkeus jätetään aiempaa korkeammaksi, joten nurmi vihertää nopeasti uudelleen. Käytössä on Outin itse kehittelemän kuuden kasvilajin nurmiseos. Kyöstilän lehmät tervehtivät laitumelta.

”No moi, ai että tulit katsomaan mutta et tuonut mitään papanaa, missä on ämpäri, niinkö”, Outi jutustelee lehmille.

”Hiilensidonnassa ja päästöissä viljelijöillä on valttikortit käsissään. Vaikka päästöjä myös aiheutetaan, toivoisin että ymmärretään mikä kapasiteetti maaseudulla on hiilensitomiseen”, Outi sanoo.

Nykyajassa perinteitä unohtamatta

Näin lukee Kyöstilän tilan verkkosivuilla. Tilan historia ulottuu varmuudella ainakin vuoteen 1688, joten perinteitä on vaalittavaksi. Tila on kuitenkin vahvasti nykyajassa, se käy selväksi, kun Outi Kyöstilä puhuu tilanpidosta.

”Olen hakenut viime vuosina ideoita tekemiseen ihan muilta aloilta maatalouden ulkopuolelta, katsonut somemarkkinointia ja seurannut brändikeskustelua. Olen sellainen tee se itse -tyyppi. Jos onnistun, niin sitten saa taputtaa itseään ja ajatella, että mä tein tämän”, Outi Kyöstilä kertoo.

Sosiaalinen media on Outi Kyöstilällä hallussa. Haastattelun päätteeksi hän ottaa vierailijoiden kanssa selfien, joka löytyy vielä samana päivänä Kyöstilän tilan Instagram Storiesta. Itseään hän tituleeraa Kyöstilän keisarinnaksi, ja on omilla kasvoillaan vahvasti esillä yrityksen somekanavissa. Valokuvaajana häntä voi sanoa vähintään puoliammattilaiseksi.

Outi toimii myös yrittäjäyhdistyksen hallituksessa ja on aktiivisesti esillä niin yrittäjänä kuin maidontuottajanakin. Energinen tekeminen näkyy yrityksen toiminnassa tilapuotina, verkkokauppana ja omien lihatuotteiden brändäämisenä.

Elinkeino ja elämäntapa

Yrittäjäpariskunnan työnjako tuntuu toimivan mainiosti: heillä on kuulemma organisaattoripuoli ja suorittava puoli.  Talon nuoriso on välillä apuna opiskeluilta ehtiessään.

”Tomi sanoo, että jos tila olisi vain hänen vetovastuullaan, niin emme olisi luomussa eikä meillä olisi automaattilypsyä”, Outi kertoo.

Työssään Outi arvostaa vapautta. Sitä, että saa olla oman itsensä herra. Sama asia on joskus kuitenkin myös haaste. Työ on sekä elinkeino että elämäntapa. Koti on samalla työpaikka.

”Kyllä tässä pitää olla aika kova psyyke. Se tuntuu henkilökohtaiselta, kun esimerkiksi tarkastajat tulevat kotiin. Ei saa ottaa liikaa ihon alle”, Outi pohtii.

Navetan takaa kuuluu kaihoisa kutsuhuuto. Outi Kyöstilä kertoo, että siellä joku tilan lehmistä huutelee Rakastajaa. ”Meillä on ollut muutama tilasonni, eli ollaan oltu todellisia luomuja”, Outi nauraa.

Tällä hetkellä romantiikasta pitää huolen nuori sonni, jonka Outi on nimennyt Rakastajaksi. ”Viime vuonna oli Pallo-sonni, jonka ansiosta tuli paljon vasikoita. Pian nähdään kuinka meidän Rakastaja on pärjännyt.”

Palataan vielä laitumelle. Vaikka kesällä ruokinta on helppoa laidunnuksen ansiosta, niin välillä Outi toivoo, että olisi marraskuu. Etenkin silloin, kun koko lauma lähtee karkuteille ja niitä jahdataan ympäri kylää. Nyt Kyöstilän lehmät kuitenkin syövät kiltisti laitumella ja avustavat hiiliviljelyssä.

Teksti on tuotettu Euroopan unionin osarahoittamassa Luomu. Se on hyvä merkki -hankkeessa vuosina 2020-2022.