Kastemadot ja pieneliöt möyrivät hyvinvoivassa luomumaassa. Se on hyvä merkki.

Kun puhutaan luomusta, kannattaa kaivautua pintaa syvemmälle. Monet luomun hyvistä merkeistä löytyvät nimittäin maan alta. Monipuolinen viljelykierto typpeä sitovine palkokasveineen sekä eloperäiset lannoitteet, kuten karjanlanta ja muut kierrätyslannoitteet tarjoavat mitä mainiointa evästä maanalaisen maailman asukeille – madoille, mikrobeille ja mykorritsoille. Nämä luomuviljelijän tärkeät työkaverit huolehtivat osaltaan, että maa pysyy hyvinvoivana ja viljavana. Usein sanotaankin, että luomuviljelyssä ei lannoiteta kasveja vaan ruokitaan maata.

Kokoaan tärkeämmät pieneliöt vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön, mutta tekevät ne paljon muutakin. Multava maa pysyy tasaisemman kosteana, joten se kestää paremmin sekä kuivuuden että runsaiden sateiden tuomia haasteita. Samoin se vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Hyvinvoivassa maassa kasvaa terveitä kasveja, koska runsas mikrobitoiminta pitää taudinaiheuttajat kurissa. Lisäksi mitä enemmän maassa on eloperäistä ainesta, sitä parempi on sen hiilensidontapotentiaali.

Jopa 95 % maailman ruoantuotannosta on sidoksissa maaperään. Multava maa on luonnonvara, jota häviää tehoviljelyn ja eroosion vaikutuksesta nopeammin kuin uusiutuu. Siksi maasta kannattaa pitää hyvää huolta.

Lue lisää: Loppuuko multa? (Helsingin Sanomat 10.10.2019)

Maanalainen elämä

Maan alla elää noin neljännes koko maapallon lajikirjosta. Parhaimmillaan maaperässä voikin neliömetrin alueella olla jopa tuhat eri lajia ja kourallisessa multaa miljardeja eliöitä. Tutuimpia maanalaisista lajeista ovat varmasti lierot, jotka ovat näkyvin hyvinvoivan maan merkki. Lisäksi maaperä kuhisee mikrobeja, sieniä ja muita eliöitä, joita emme silmillämme erota.

Maaperän lajit ovat tärkeä osa monimuotoisuutta, sillä ne osallistuvat eloperäisen aineksen hajottamiseen, joka on ravintoketjun perusta. Maaperän eliöiden, kuten mikrobeiden vaikutuksista myös ihmisen terveyteen saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa.