Luettu 2 kertaa

Panu Hiekkala viljelee luomuomenoita ja -päärynöitä Kuopion Jännevirralla sijaitsevalla Hiekkalan tilalla. Se on EU:n alueen pohjoisin kauppakelpoisia hedelmiä tuottava tila.

Luomuhedelmänviljely alkoi Hiekkalan tilalla vuonna 2010, kun ensimmäiset tuhat puuta istutettiin maahan. Nyt hedelmätarhassa kasvaa noin 5000 omenapuuta ja 700 päärynäpuuta.

Luomutuotantoa ohjaa luomusäännöt. Hedelmänviljelyssä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kemiallisia torjunta-aineita ei saa käyttää hedelmäpuiden tautien tai tuholaisten torjuntaan. Torjunta-aineettomuudesta hyötyvät kuluttajien lisäksi myös pölyttäjät, joille luonnonmukainen hedelmätarha tarjoaa ravintoa, suojaa ja elinympäristön.

”Luomu tuntuu luontevalta, miksi käyttää kemikaaleja, kun voi viljellä ilmankin? Luonto, viljelijä ja kuluttaja kiittävät!”, sanoo tilan isäntä Panu Hiekkala.

Luomuviljelijän lisäksi Panu Hiekkala toimii myös toimitusjohtajana Pohjolan Hedelmä nimisessä yrityksessään. Se valmistaa tilan hedelmistä hilloja, smoothieitä ja siirappeja ammattikeittiöiden ja kuluttajien käyttöön. Myös jalosteiden valmistuksessa otetaan huomioon luomusäännöt. Hilloissa ja smoothieissä ei esimerkiksi saa käyttää keinotekoisia lisäaineita, kuten väri- tai makeutusaineita. Luomutuotteissa makeus tulee aidoista luomuraaka-aineista, kuten hedelmistä ja marjoista.

Hedelmäpuut voivat tuottaa satoa jopa vuosikymmenien ajan

Luonnonmukainen hedelmänviljely vaatii paljon työtä, jotta puut jaksavat tuottaa satoa jopa useiden vuosikymmenien ajan. Hiekkalassa vuodenkiertoa rytmittävät keväällä tapahtuva hedelmäpuiden leikkaus ja uusien puiden istutus, kasvukauden aikana puiden lannoitus luonnonmukaisilla lannoitteilla ja kastelujärjestelmien huoltotyöt sekä syksyllä käsityönä tehtävä sadonkorjuu, hedelmien kauppakunnostus sekä jakelu myyntipaikkoihin ja jalosteiden valmistus. Talvella puiden levätessä ennakoidaan esimerkiksi myyrien ja kauriiden aiheuttamia vahinkoja myyräverkoin ja aitojen avulla.

Kaikkeen ei viljelijä kuitenkaan pysty itse vaikuttamaan, sillä sadon määrään kylmässä Pohjolassa vaikuttavat myös sääolosuhteet.

”Talvella pitkät kylmät ja vähälumiset ajanjaksot haastavat puiden juurten elinvoimaisuutta. Puiden kukinta-aikaan osuva tuulinen ja sateinen sää vaikuttaa puolestaan siihen, ettei pölyttäjät pääse töihin”, kertoo Panu Hiekkala.

Lisäksi omenapuulle on luontaista, että joka toinen vuosi se tuottaa paremman sadon ja joka toinen vuosi se lepää. Niin kutsuttu sadon jaksottaisuus on hyvin havaittavissa myös kotipuutarhojen omenapuissa.

Kuvat: Pohjois-Savon Agri-Food klusterin kuvapankki