Luomumansikan pääsatokausi käynnistyy Etelä-Suomesta alkaen heti juhannuksen jälkeen ja pohjoisempana heinäkuun alkupuolella. Sadosta on näillä näkymin tulossa hyvä. Pro Luomun suosittu lista luomumansikkatiloista on nyt julkaistu.

Juhannukseksi saadaan jo hiukan luomumansikkaa avomaalta, ja pääsatokausi alkaa eteläisissä maakunnissa heti juhannuksen jälkeen. Satokauden pituus riippuu tulevien viikkojen lämpötiloista. Viljelijöiden mukaan laajoja talvivaurioita ei ole ollut ja kukinta on ollut runsasta, joten luomumansikan sadosta on paikoin tulossa erittäin hyvä.

Pro Luomun tänään julkaisema lista kokoaa noin 50 suoramyyntiä tarjoavan luomumansikkatilan yhteystiedot maakunnittain. Osa tiloista myy luomumansikan lisäksi myös muita luomumarjoja, kuten vadelmaa, herukoita, pensasmustikkaa ja saskatoonia. Tutustu listaan Pro Luomun nettisivulla.

Positiivista kasvua luomupuutarhamarjojen tuotannossa

Luomumansikkaa viljellään kaikissa Suomen maakunnissa, vaikka viljelyala vaihtelee alueittain. Eniten luomumansikan viljelyalaa löytyy Pohjois-Karjalasta (26,1 ha), Hämeestä (21,4 ha), Etelä-Savosta (17,9 ha) sekä Varsinais-Suomesta (17,5 ha). Maakunnista Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo olivat ainoat, joissa luomumansikan viljelyala kasvoi vuoteen 2024 verrattuna.

Luomumansikkaa viljeltiin viime vuonna yhteensä 216 000 kiloa, joka on 9 % enemmän kuin vuonna 2024. Kaikesta Suomessa tuotetusta avomaan mansikasta luomun osuus oli 1,7 %.

Tilastojen mukaan kaikkien luomupuutarhamarjojen (ml. mansikka, vadelma, herukat ja muut marjat) sato kasvoi vuonna 2025 uuteen ennätykseen, ollen yhteensä 943 000 kiloa. Määrällisesti eniten tuotetaan luomuherukoita (428 000 kg), mutta luomuvadelman tuotanto kasvoi prosentuaalisesti eniten (+263 %) vuoteen 2024 verrattuna.

Mikä tekee mansikasta luonnonmukaista?

Suurin ero tavanomaisen ja luomumansikan välillä on se, että luomumansikka viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita. Luomussa kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan luonnonmukaisesti muun muassa hyödyntämällä tuholaisten luontaisia vihollisia sekä terveillä taimilla ja ilmavilla kasvustoilla. Mansikan yleisen sienitaudin, harmaahomeen, torjunnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi mehiläisiä, jotka levittävät kukkiin biologista torjunta-ainetta pölytyksen yhteydessä. Mansikkapunkin torjunnassa voidaan puolestaan hyödyntää petopunkkeja.

Ruokaviraston vuoden 2024 torjunta-ainejäämävalvonnassa havaittiin torjunta-ainejäämiä kaikissa tutkituissa tavanomaisissa mansikkanäytteissä. Vaikka kaikki havaitut pitoisuudet alittivat sallitut enimmäismäärät, jokaisessa tavanomaisessa mansikkanäytteessä todettiin vähintään kahden ja enimmillään viiden torjunta-aineen jäämiä. Tutkimuksessa analysoitiin myös yksi luomumansikkanäyte, jossa torjunta-ainejäämiä ei havaittu lainkaan. (Ruokavirasto 2025.)

”Puhtaus, lisäaineettomuus ja torjunta-aineettomuus on pitkään ollut suomalaisten tärkein syy ostaa luomuelintarvikkeita”, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Tuoreen kuluttajatutkimuksen (Kantar Agri 2026) mukaan 59 % suomalaisista on vähintään melko samaa mieltä siitä, että luomuruoka on puhdasta haitallisista aineista.

Lähteet:

Kantar Agri. 2026. Luomun kuluttajatutkimus.

Pro Luomu. 2026. Luomu Suomessa 2025 -kooste. https://proluomu.fi/material/luomu-suomessa/luomu-suomessa-tilastot/

Ruokavirasto. 2025. Torjunta-ainejäämien valvontatulokset 2024. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/vierasaineet-ja-jaamat/kasvinsuojeluainejaamat/valvonta/eri-vuosien-valvontatuloksia/valvontatulokset-2024/

Lisätietoja:

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi