Kuluttaja voi hämmentyä tutkiessaan elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä, sillä merkkejä on monenlaisia eikä merkin yhteydessä välttämättä ole selitystä, mitä merkki pitää sisällään ja onko merkki yrityksen oma vai ulkopuolisen tahon myöntämä. Luomumerkkejäkin on useita ja niistä kerrotaan tarkemmin tällä sivulla.

Luomumerkki eli EU:n luomutunnus

EU:n luomumerkin voi saada elintarvikkeille, alkoholille sekä lemmikkieläinten ruuille, mutta esimerkiksi kosmetiikalle tai vaatteille sitä ei voi saada. Myös kosmetiikka tai vaikkapa luomupuuvilla voi silti olla luomua, mutta sertifiointijärjestelmä on eri.

Luomu onkin sitä, minkä luomuasetus luomuksi määrittelee. Asetus, sitä tarkentavat säädökset ja listat sallituista aineista kuitenkin elävät ajassa. Kulutustottumusten ja erityisesti teknologian kehittyessä nousee kysymyksiä siitä, mikä sopii luomuun ja mikä ei.

Luomumerkki eli virallisemmin EU:n luomutunnus on ollut käytössä vuodesta 2010 ja sen käyttö on pakollista kaikissa EU:ssa valmistetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Lisäksi sitä voidaan käyttää vapaaehtoisesti irtotuotteissa sekä kolmansista maista tuoduissa luomuelintarvikkeissa. Luomumerkillä ei voi merkitä aterioita, eli esimerkiksi ravintola-annoksia tai ruokapalvelun tarjoamaa lounasta.

EU:n luomulainsäädäntö (EU) 2018/848 määrittää vähimmäisvaatimukset koko EU:n alueella luonnonmukaisesti tuotettuina markkinoitaville maataloustuotteille ja elintarvikkeille. EU:n luomuasetus on minimistandardi kaikille Euroopassa myytäville luomutuotteille.

Luomun brändioppaasta löydät ohjeita ja vinkkejä luomumerkin käyttöön.

Luomumerkki eli EU:n luomutunnus

Luomumerkki kertoo, että ruoka on tuotettu

  • ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita
  • ravinteita kierrättäen ja luonnonvaroja säästäen
  • eliölajien monimuotoisuutta vaalien ja maan kasvukuntoa parantaen
  • eläinten luontaisia tarpeita kunnioittaen ja hyvinvointia edistäen
  • ilman keinotekoisia väri-, makeutus- ja aromiaineita

Nämä asiat on kirjattu luomutuotannon ehtoihin, ja niiden noudattamista myös valvotaan.

Mitä luomu on? Lue lisää!

Luomumerkin koodi kertoo valvonnasta

Luomutuotteiden pakkauksessa on luomumerkin kanssa koodi, esimerkiksi FI-EKO-201 ja teksti ”Suomen maataloudesta” tai ”EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta”. Koodi on valvontalaitoksen tunnusnumero, joka on ilmoitettava luomumerkin yhteydessä ja lisäksi merkitään tieto, missä tuotteen maataloudesta peräisin olevat ainesosat on tuotettu.

Merkintää ”Suomen maataloudesta” voidaan käyttää, jos vähintään 95 % maataloudesta peräisin olevista ainesosista on tuotettu Suomessa. Niinpä esimerkiksi Suomessa paahdettu ja jauhettu luomukahvi merkitään ”muusta kuin EU:n maataloudesta”, koska luomukahvipavut tulevat esimerkiksi Etelä-Amerikasta ja suomalaisista luomumarjoista valmistettu hillo ”EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta”, koska luomusokeri tuodaan usein Euroopan ulkopuolelta.

Luomua valvovat viranomaiset

Luomusäädösten noudattamista valvovat Suomessa viranomaiset. Kullakin valvontalaitoksella on oma tunnuksena. Pakkaukseen merkitään sen viranomaisen tunnus, joka on valvonut luomutuotteen viimeisen tuotanto- tai valmistusvaiheen. Eri EU-mailla on omat käytännöt siihen, mikä on valvova viranomainen, mutta säännöt ja jäljitettävyyden vaatimus ovat samat.

  • Maataloustuotteet: Valvova viranomainen: ELY-keskukset, tunnus FI-EKO-101-115 (viimeinen numero viittaa ELY-keskukseen)
  • Jalostetut elintarvikkeet: Valvova viranomainen: Ruokavirasto, tunnus FI-EKO-201
  • Alkoholi: Valvova viranomainen: Valvira, tunnus FI-EKO-301
  • Ahvenanmaan tuotanto: Valvova viranomainen: Ahvenanmaan maakuntahallitus, tunnus FI-EKO-401

Lue lisää: Ruokavirasto

Lue lisää: Kaikkien EU-maiden luomuvalvojat

Luomu-sanakirja

Økologisk, organic vai bio? Kaikki nämä eri sanat tarkoittavat samaa asiaa, nimittäin luomua. Eri kielissä luomulla on oma sanansa ja tämä näkyykin usein kyseisen maan kansallisissa ja yksityisissä luomumerkeissä, mikä voi hämmentää kuluttajaa.

Standardit perustuvat globaaleihin periaatteisiin

IFOAM (International Federation of Organic Agricultural Movement) on maailmanlaajuinen luomualan kattojärjestö, joka toimii Euroopassa nimellä IFOAM Organics Europe. Pro Luomun on ollut IFOAM OE:n jäsen vuodesta 2016 lähtien.

IFOAM on määritellyt neljä luomun periaatetta, jotka ovat terveys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus ja huolenpito. Nämä ovat periaatteet, joista luonnonmukainen maatalous kasvaa ja kehittyy, ja ne ovat samat koko maailmassa. Näihin nojaten eri maissa ja maanosissa on erilaisia standardeja, joita IFOAM ylläpitää.

Eri standardien periaatteet ovat samat, mutta paikalliset olosuhteet voivat olla hyvinkin erilaisia, joten standardien yksityiskohdissa voi olla niihin liittyviä eroja. Yksi näistä standardeista on EU:n luomuasetus.

Luonnonmukainen tuotanto on IFOAM:n määritelmän mukaan tuotantojärjestelmä, joka ylläpitää maaperän, ekosysteemien ja ihmisten terveyttä. Se perustuu ekologisiin prosesseihin, luonnon monimuotoisuuteen ja paikallisiin olosuhteisiin mukautettuihin kiertokulkuihin, haitallisia vaikutuksia aiheuttavien panosten käytön sijaan. Luomuviljelyssä yhdistyvät perinteet, innovaatiot ja tiede hyödyttääkseen yhteistä ympäristöä ja edistääkseen oikeudenmukaisia ihmissuhteita ja hyvää elämänlaatua kaikille osapuolille.

Muut luomumerkit

Suomessa on EU:n luomumerkin lisäksi käytössä ns. Aurinkomerkki ja Luomuliiton Leppäkerttu-merkki.

Aurinkomerkki ja Luomuliiton leppäkerttumerkki

Aurinkomerkki

Aurinkomerkkiä valvovat Suomen viranomaiset eli Ruokavirasto, ELY-keskus, Ahvenanmaan maakuntahallitus tai Valvira. Aurinkomerkki ei ole puhtaasti kotimaisen raaka-aineen ja tuotannon merkki, vaikka se suomalaisesta viranomaisvalvonnasta kertookin. Merkin omistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Leppäkerttu-merkki

Leppäkerttu-merkki on Luomuliiton omistama ja hallinnoima tarkastusmerkki. Merkki kertoo, että luomutuotteen maatalousperäiset raaka-aineet on viljelty tai kasvatettu Suomessa tai kerätty Suomen luonnosta. Lisäksi tuote on valmistettu Suomessa.

Kansalliset ja yksityiset luomumerkit

Luomumerkeistä osa on kansallisia ja niiden ehdot vastaavat EU:n luomuasetusta. Tässä muutamia esimerkkejä tällaisista merkeistä.

Osa merkeistä ja standardeista on taas yksityisiä ja voivat sisältää EU:n luomuasetuksen ylittäviä kriteereitä. Tässä muutamia esimerkkejä tällaisista merkeistä.

Demeter on kansainvälinen biodynaamisen tuotannon merkki. EU:ssa tuotteet ovat myös luomuasetuksen mukaisia, ja niistä löytyy lisäksi EU:n luomumerkki.

Luomumerkkejä ja eri standardeja on runsaasti myös EU:n ulkopuolella. Moniin maihin EU:lla on ns. ekvivalenttisopimus, jolloin EU:n luomumerkillä varustettuja tuotteita voi myydä luomuna myös kohdemaassa. Ekvivalenttisopimukset eivät välttämättä kata kaikkia tuoteryhmiä. Tässä muutamia esimerkkejä sellaisten maiden kansallisista luomumerkeistä, joiden kanssa EU:lla on ekvivalenttisopimus.

Luomu ammattikeittiöissä

EU:n luomumerkkiä saavat käyttää ainoastaan luomuvalvonnassa olevat toimijat eli luomutuottajat ja -tavarantoimittajat. Koska ammattikeittiöt eivät kuulu luomulainsäädännön alaiseen luomuvalvontaan, mm. ravintolat ja ruokapalvelut eivät saa käyttää EU:n luomumerkkiä esimerkiksi ruokalistoilla. Luomun käytöstä kannattaa ja voi kertoa muilla tavoilla kuten ruokalistamerkinnöillä ja Tässäkin on luomua -merkillä.

Kun luomun käytöstä kertoo ravintolan asiakkaile, kannattaa olla tarkkana luomu-sanan käyttämisessä, että ei johda asiakasta harhaan. Jotta ruoka-annoksen etuliitteenä voidaan käyttää sanaa luomu, tulee kaikkien maatalousperäisten raaka-aineiden olla 100 %:sesti luomua. Luomuannoksen valmistuksessa voi käyttää ”ei luomuna” ainoastaan luomuasetuksen mukaisia tuotteita, joita ei ole saatavana luomuna, kuten vettä, suolaa ja hiivaa.

Luomuilmaisujen käyttöä tarjoilupaikoissa valvotaan elintarvikkeen markkinavalvonnan yhteydessä. Luomun käyttöä ammattikeittiöissä valvoo kunnan elintarvikevalvontaviranomainen OIVA-tarkastusten yhteydessä, joissa tarkistetaan luomun käytön oikeellisuus ja luotettavuus.

Portaat luomuun -ohjelma

Portaat luomuun -ohjelma on tarkoitettu kaikenkokoisille yksityisille ja julkisille ruokapalveluille, jotka haluavat lisätä luomutuotteiden käyttöä osana kestävän kehityksen mukaista toimintaansa. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden edetä luomun käytössä omaan tahtiin.

Ohjelmassa on kuusi porrasta, joita etenemällä vähitellen lisätään luomutuotteiden käyttöä. Kakkosportaalle pääsy oikeuttaa ensimmäiseen tähtitarraan ja näkyvyyteen Luomua ravintola -hakupalvelussa. Ohjelmassa mukana olevat ravintolat ja ruokapalvelutoimijat saavat käyttöönsä tähtiluokituksen mukaisen tähtilogon asiakasviestintään.

Luomu Joutsenmerkityissä ravintoloissa

Joutsenmerkin kriteerit hotelleille ja ravintoloille ulottuvat esimerkiksi energiankäytöstä ja siivouksesta aina tarjottaviin ruokiin ja juomiin asti. Osan ruoasta tulee olla luomua. Vaadittu luomutuotteiden osuus nousee asteittain. Vuodesta 2024 alkaen ravintolan elintarvikehankinnoista vähintään seitsemän prosenttia on oltava luomua. Vaihtoehtoisesti vaatimuksen voi täyttää tarjoamalla päivittäin vähintään 19:ää eri luomutuotetta.

Joutsenmerkillä on kaikille hakijoille pakollisten vaatimusten lisäksi valinnaisia pistevaatimuksia, joista on kerättävä tietty minimipistemäärä. Pisteitä saa esimerkiksi vähimmäisvaatimusta suuremmasta luomun osuudesta. Luomuvaatimuksia on myös esimerkiksi Joutsenmerkittyjen tekstiilien ja kahvipalvelujen kriteereissä. Myös EU-ympäristömerkittyjen tekstiilien puuvilla on pääosin luomua, ja hotellit voivat saada pisteitä ravintolan tarjoamasta luomuruoasta. Joutsenmerkityt hotellit ja majoituspalvelut (sisältäen ravintolapalvelut)
Joutsenmerkityt ravintolat ja kongressikeskukset

Muut vastuullisuusmerkit

Reilu kauppa ja luomu

Reilu kauppa ja luomu ovat kaksi erilaista, mutta toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Reilu kauppa ottaa huomioon erityisesti sosiaalisen vastuullisuuden sekä joitakin ympäristövastuullisuuden ulottuvuuksia, kun taas luomu keskittyy erityisesti ympäristökestävyyteen ja eläinten hyvinvointiin. Luomu ja Reilu kauppa yhdessä varmistavat parhaalla tavalla sekä ympäristökestävyyden että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen. Reilun kaupan tuotteista noin 60 % on luomusertifioituja ja Reilu kauppa kannustaa ja auttaa viljelijöitä siirtymään luomuun. Lisäksi Reilun kaupan luomutuotteista maksetaan viljelijöille korkeampaa takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää kuin ei-luomuviljellyistä Reilun kaupan tuotteista.