Usein kysytyt kysymykset

Viestimme alleviivaa Euroopan unionin vihreän siirtymän tavoitteiden tärkeyttä. Euroopan komission käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Pellolta pöytään ja biodiversiteettistrategioissa on asetettu tavoitteeksi muun muassa se, että luomupeltoalan osuus halutaan kasvattaa 25 prosenttiin EU:n kokonaispeltoalasta vuoteen 2030 mennessä, sillä luomutuotannolla on keskeinen rooli kestävämmän ruokajärjestelmän rakentamisessa.

Kampanjassamme haluamme tuoda esiin sen, että valinnoilla, joita arjessa teemme on merkitystä. Kun yhä useampi meistä valitsee luomua ostoskoriinsa, vaikutamme siihen, että ruokamme on tuotettu ympäristön kannalta kestävästi, monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi huomioiden.

Kun valitset luomutuotetun elintarvikkeen, voit olla varma siitä, että se on tuotettu noudattaen tavanomaista tiukempia ehtoja ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Luomu on lyhenne sanasta luonnonmukainen ja sillä viitataan luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luonnonmukaisesti tuotettuun ruokaan. Luomu on laatujärjestelmä, joka ulottuu pellolta kaupan hyllyyn. Luomu yhdistää ympäristön kannalta parhaat tuotantotavat, korkeat vaatimukset eläinten hyvinvoinnille sekä kuluttajien toiveet korkealaatuisista ja luonnollisista tuotteista. Luomuehdot on määritelty EU:n luomuasetuksessa ja jokainen luomutila, luomuelintarvikkeita valmistava yritys, maahantuoja ja merkittävää luomun irtomyyntiä tekevä kauppa tarkastetaan vuosittain.

Tunnistat luomutuotteen EU:n virallisesta luomumerkistä (vihreä lehtimerkki), joka on pakollinen kaikissa pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Myös pakkaamattomissa irtotuotteissa, esimerkiksi vihanneksissa ja hedelmissä, voi olla luomumerkkitarra. Lisäksi tuotteen luomulaatuisuus voi olla myös kerrottuna tuotteen hintakyltissä. Voit myös aina varmistaa tuotteen luomulaatuisuuden sen myyjältä. LUOMU-sanaa saa käyttää vain luomuvalvonnassa olevien elintarvikkeiden markkinoinnissa.

Kyllä, sekä kotimaiseen että ulkomaiseen luomuun voi luottaa. Luottamus perustuu luomun tarkkaan valvontaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Eri EU-mailla on omat käytäntönsä siihen, miten valvonta on järjestetty, mutta säännöt ovat samat.

Suomessa kaikki virallista luomumerkkiä käyttävät luomuviljelijät, luomutuotteiden valmistajat, luomutuotteiden maahantuojat ja merkittävää luomutuotteiden irtomyyntiä tekevät ruokakaupat kuuluvat luomuvalvontaan ja ovat siten sitoutuneita noudattamaan EU:n yhteisiä luomusäädöksiä. Luomuvalvontaan kuuluvat toimijat tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Valvontakäynneillä varmistetaan, että luomusäädöksiä on noudatettu. Vain tarkastuksen läpäisseet toimijat voivat myydä tuotteitaan luomuna ja käyttää luomumerkkiä.

Myös EU:n ulkopuolelta tuotavien luomutuotteiden on täytettävä samat vaatimukset kuin EU:ssa tuotettujen tuotteiden.

Suomalainen ruoka ei automaattisesti ole luomua.

Ruoka on luomua vain, mikäli se on tuotettu luonnonmukaisesti, ilman kemiallisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita sekä ilman keinotekoisia väri-, makeutus- ja aromiaineita, sekä sen tuottamisessa on noudatettu myös muita EU:n asettamia luomusäädöksiä. Kts. kysymys Mitä se luomu oikeastaan tarkoittaa?

EU:n luomuasetuksen mukaan vain viljelty kala voi olla luomua, ja siksi luonnonkala ei ole luomua.

Eivät. Metsämarjat ovat luomua vain, jos ne kerätään luomusertifioidulta keruualueelta ja keruutoimija kuuluu luomuvalvontaan.

Keruualueen luomusertifioinnin edellytyksenä on, että alueella ei ole kolmena edellisvuonna käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita eikä torjunta-aineita.

Eivät. Sienet ovat luomua vain, jos ne kerätään luomusertifioidulta keruualueelta ja keruutoimija kuuluu luomuvalvontaan.

Keruualueen luomusertifioinnin edellytyksenä on, että alueella ei ole kolmena edellisvuonna käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita eikä torjunta-aineita.

On totta, että mehiläisten lentoalue voi ulottua useankin kilometrin säteelle niiden pesästä, eikä niiden tarvitse kerätä mettä luomukukista, mutta se ei ole ainoa hunajan luomulaatuisuuteen vaikuttava tekijä. Luomumehiläispesien lähellä ei saa olla isoja teitä tai teollisuusalueita. Lisäksi talvella annettava sokeri tulee olla kestävästi tuotettua luomusokeria ja pesien materiaalit tulee olla luonnollisia ja ympäristöystävällisiä, esimerkiksi puisia. Luomuhunajan tuotantoa ohjaavat mehiläishoidon ehdot.

Luomu ja Reilu kauppa ovat kaksi erilaista, mutta toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Reilu kauppa ottaa huomioon erityisesti sosiaalisen vastuullisuuden sekä joitakin ympäristövastuullisuuden ulottuvuuksia, kun taas luomu keskittyy erityisesti ympäristökestävyyteen ja eläinten hyvinvointiin. Luomu ja Reilu kauppa yhdessä varmistavat parhaalla tavalla sekä ympäristökestävyyden että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen. Reilun kaupan tuotteista noin 60 % on luomusertifioituja ja Reilu kauppa kannustaa ja auttaa viljelijöitä siirtymään luomuun. Lisäksi Reilun kaupan luomutuotteista maksetaan viljelijöille korkeampaa takuuhintaa ja Reilun kaupan lisää kuin ei-luomuviljellyistä Reilun kaupan tuotteista.

Suomessa luomusäädösten noudattamista valvovat seuraavat viranomaiset:

• ELY-keskukset – maataloustuotteet (Luomumerkin yhteydessä tunnus FI-EKO-115, viimeinen numero viittaa paikkakuntakohtaiseen ELY-keskukseen)

• Ruokavirasto – jalostetut elintarvikkeet (Luomumerkin yhteydessä tunnus FI-EKO-201)

• Valvira – alkoholi (Luomumerkin yhteydessä tunnus FI-EKO-301)

• Ahvenanmaan maakuntahallitus – Ahvenanmaan luomutuotanto (Luomumerkin yhteydessä tunnus FI-EKO-401).

Luomumerkin yhteydessä on aina koodi, joka kertoo sen viranomaisen tunnuksen, joka on valvonut luomutuotteen viimeisen tuotanto- tai valmistusvaiheen. Esimerkiksi luomujauhopussissa voi olla luomumerkin kanssa koodi FI-EKO-201, joka tarkoittaa, että tuotteen viimeistä tuotanto- tai valmistusvaihetta on valvonut Ruokavirasto.

Täältä voit tarkistaa, onko ostamasi luomutuote Suomessa valvottua.

Luomutuotteen matkan varrella kaikki tuottajat maanviljelijästä elintarvikkeen valmistajaan ja kauppaan sitoutuvat jäljitettävyyteen. Jäljitettävyyden tulee toteutua jokaisen tuottajan kohdalla sekä raaka-aineissa että tuotteissa yksi askel taaksepäin ja yksi eteenpäin. Kun jokainen tuottaja toimii näin, syntyy jäljitettävä luomuketju pellolta kaupan hyllyyn saakka.

Osittain kyllä, sillä luomumerkin yhteydessä on pakollisena tietona merkittävä maataloudesta peräisin olevien ainesosien alkuperämaa. Merkintä ei kuitenkaan yksiselitteisesti kerro kaikkien raaka-aineiden tai koko tuotteen alkuperämaata.

Esimerkiksi suomalaiset raaka-aineet voidaan merkitä tekstillä ”Suomen maataloudesta”, jos vähintään 95 % maatalousperäisistä raaka-aineista on tuotettu Suomessa. Joskus pääosin suomalaisista raaka-aineista valmistettu luomutuote joudutaan merkitsemään tekstillä ”EU:n maataloudesta” tai ”muusta kuin EU:n maataloudesta”, jos yli 5 % käytetyistä raaka-aineista tulee muualta. Esimerkiksi suomalaisista luomumarjoista valmistetun hillon pakkauksessa voi lukea ”EU:n ja muusta kuin EU:n maataloudesta”, sillä luomusokeri tuodaan usein Euroopan ulkopuolelta.

Kaikkiin elintarvikkeisiin voidaan lisätä erilaisia lisäaineita säilyvyyden, halutun rakenteen, maun tai ulkonäön vuoksi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että luomuelintarvikkeissa sallittujen lisäaineiden lista on lyhyt – luomussa sallittuja lisäaineita on vain noin 10 % tavanomaisissa elintarvikkeissa sallituista lisäaineista.

Luomuelintarvikkeissa ei saa käyttää keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia tai asesulfaami K:ta eikä keinotekoisia väriaineita.

Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa sallituista noin 50 lisäaineesta suurin osa on luontaisia. Sallittujen lisäaineiden määrä luomuelintarvikkeissa on muutenkin rajoitettu vain välttämättömiin aineisiin ja esimerkiksi aromiaineista on sallittu ainoastaan luontaiset aromiaineet. Monien sallittujenkin lisäaineiden käyttö on hyvin rajattua, kuten käyttö vaikkapa vain tietyn juustotyypin kuoressa.

Luomuelintarvikkeissa sallituista lisäaineista voit lukea lisää Ruokaviraston sivuilta.

Luomuelintarvikkeiden makeus tulee aidoista raaka-aineista kuten hedelmistä, luomusokerista, hunajasta tai esimerkiksi agavesiirapista. Luomutuotteet eivät sisällä ollenkaan keinotekoisia makeutusaineita.

Luomussa on tiukat ehdot, joiden avulla pyritään edistämään eläinten hyvinvointia.

Luomueläimet

• saavat erilaisia virikkeitä, jotta ne voivat toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan
• elävät tarpeeksi väljissä tiloissa, joissa ne mahtuvat kääntymään ja käyskentelemään
• saavat laiduntaa ja ulkoilla vähintään kesäisin
• ovat vapaita häkeistä tai muista liikkumisen estävistä rakenteista ja
• syövät luontaista ravintoaan.

Luomueläinten hyvinvoinnin takaavat säännöt on kirjattu luomutuotannon ehtoihin. Niiden noudattamista valvotaan luomutiloilla vuosittain tehtävissä luomutarkastuksissa. Luomu on itseasiassa Suomessa ainoa viranomaisen valvoma tuotantotapa, joka asettaa lainsäädäntöä korkeampia vaatimuksia eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Eläinten hyvinvointikeskuksen Eläin Ruokana -opas vertailee eri tuotantotapojen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Luomu on poikkeuksetta oppaassa eläinten hyvinvoinnin kannalta parhaimpien tuotantotapojen joukossa. Lisätietoja täältä.

Kyllä, jos luomueläin sairastuu, eläinlääkäri määrää eläimelle lääkityksen aivan kuten tavanomaisellekin eläimelle. Luomutilat noudattavat eläinsuojelulakia, joka takaa sen, että eläinten tulee aina sairastuessa saada asianmukaista hoitoa. Luomussa kuitenkin ennakoiva tai ennaltaehkäisevä lääkintä on kiellettyä. Tämän toteuttaminen on Suomessa helppoa, sillä ennakoivan lääkityksen käyttö tuotantoeläimille on muutenkin vähäistä.

Lisäksi luomussa eläinten lääkintäkertojen määrää on rajattu ja eläimistä saatavien tuotteiden varoaika lääkityksen jälkeen on kaksi kertaa niin pitkä kuin tavanomaisessa tuotannossa. Pitkä varoaika varmistaa, että mahdolliset lääkejäämät poistuvat eläimen elimistöstä.

Luomukanojen rehuun lisätään yleensä kalajauhoa sen takia, että se sisältää kanojen hyvinvoinnille tärkeää aminohappoa, metioniinia. Tavanomaisessa tuotannossa käytetään synteettistä metioniinia, mutta luomussa synteettinen metioniini on kielletty. Kalajauho onkin oiva luonnollinen metioniinin lähde.

Kalajauho voi olla esimerkiksi Itämeren silakkaa, mutta periaatteessa myös ruokakalojen perkuujätettä. Silakan kalastus poistaa ravinteita Itämerestä ja vähentää rehevöitymistä. Luomuasetus myös määrittää, että luomuketjussa käytetty kala tulee olla MSC-sertifioitua eli käytetty kalajauho täyttää vastuullisen kalastuksen periaatteet.

Kananmuna-alalla on pyritty kehittämään kalajauholle myös korvaavia vaihtoehtoja. Metioniinia voidaankin saada esimerkiksi hampusta, jonka viljely soveltuu loistavasti pohjoiseen luomutuotantoon.

Kauppanimellä Bovaer myytävä rehunlisäaine 3-nitroxypropanol (4c1) ei ole luomutuotannossa sallittu.